perjantai 19. heinäkuuta 2013

Heinäkuinen sekametelisoppa





Bloggaus, miten mainio tapa se onkaan. Aika kuluu kuin siivillä. Nopeasti sormi hakkaa näppäimistöllä silloin, kun pitäisi tehdä jotain järkevämpää. Tuntuuko tutulta, vai olenko minä yksin tunteineni?

Ei maar, sanoo satakuntalainen, tossua on pian asetettava toisen eteen. Tossuista puheen ollen, olen saanut hirmuisen kilpailijan netille. Esikoiseni antama "resepti"on poikinut jo neljät tossut ja viidennet on valmistumassa. Täytyy lepuuttaa välillä hartioitaan etteivät ne vallan jumittuisi, mutta kaikki muu on nyt saanut jäädä tämän neuleinnostuksen varjoon. Malli on simppelin yksinkertainen joka sopii meikäläiselle kuin nenä päähän.

Jotakin maaniseen vivahtavaa tämä meidän perhe potee, siinä missä minä neulon, juoksee Naskartelija suolla lakkojen  perässä ja kilpaa muiden poimijoiden kanssa.. Aamuinen keittön pöytä näyttää tältä, ennen kuin pakastimen kansi kolahtaa. Maistuu mainiolta kaurapuuron keralla, koettu on, nam!

Ensimmäinen kurpitsasato on poimittu ja pannulla suhisi kasvispainotteinen muhennos koostuen kurpitsankukista, kurpitsoista, porkkanoista, valkosipulista ja oli niin hyvää ettei sanotuksi saa, ei sitten millään. Tämä tekee eetvarttia muodoilleni tämä suunnaton touhuilu jääkaapin, hellan ja kasvimaan kolmiossa.


Perhosia ei ole päivien viiletessä ollut turhan paljon liikkeellä. Tämän yksilön bongasin ja niinpä sai kaikki muu jäädä kun juoksin (?) hakemaan kameran ja onnistuin napsaisemaan siitä kuvan, ennen kuin se leyhähti lentoon kevyesti ja silkkisesti  kuten vain perhoset osaavat. Jos tiedätte hänen nimensä kertokaa ihmeessä, saan samalla lisätä perhostietouttani.

Sateesta huolimatta olen silloin tällöin pulahdellut järveen, eikä vesi tunnu ollenkaan kylmältä silloin kun ilman lämpötila on alhainen. Saunasta tosin, sillä mikäs sen ihanampaa kuin nauttia kosteista saunan löylyistä ennen ja jälkeen uimisen. En ole vieläkään ostanut uimapukua ja taitaa se jäädä ostamatta tältä kesältä, koska huomasin miten venyvää neulosta M-kokoinen vanha uimapukuni on. Puku ei ole enää täydessä timmissä, mutta eipä ole puvun omistajakaan joten näillä mennään.

Näitä pikkuisempia tossukoita oli mukava neuloa. Lanka ei ollut ihan niin tykkyä kuin edellisessä mallissa ja niinpä ne valmistuivatkin ennätysajassa.

Tämä sillisalaatti jonka olen nyt koonnut ruohonleikkuuinspistä odottaessani, pitää sisällään yhden kysymyksen, osaatko arvata miten kysymykseni jatkuu: Huomasitko blogia lukiessasi miten olin........?

Tossun ohje: Koska minulle neuleohjeet ovat täyttä hebreaa esikoiseni on käyttänyt n.s sisäpiirin sanoja kuten pompula kuvaamaan kerroslukua. Olen neulonut alakuvassa oranssin tossun varren aina oikein neuleena, ja kääntänyt työn vaakasuoraan ja poiminut siitä ne vaaditut 13 silmukkaa iltin tekoa varten(Iltti=kaistale joka tulee jalkaterän päälle)



Hiiop ja sitten neulomaan!

21 kommenttia:

  1. Sitähän voi jäädä koukkuhun virkkaukseenkin, samoin kuin bloggaamiseen.;))
    Hyvin jalkaan istuvilta näyttää kauniit tossusi.
    Muistan aikoinaan, kuinka vaikea oli kutoen saada kantapäätä hyvin istuvaksi.

    Houkuttava on terveellinen muhennoksesi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koukkuun tunnun jääneeni, siis niitä on muitakin koukkuun jääneitä kuin minä ja ahven.

      Kasvispöperöissä on aito maku.

      Poista
  2. Tutulta kuulostaa koukuttuminen niin nettiin kuin käsitöihinkin, mutta työ rajoittaa vielä vapaa-ajan hupsutuksia ja kellon perässä on usein juostava, paitsi näin lomalla.
    Näppärännäköiset tossut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi olen jo miltei unohtanut kellon perässä juoksemisen, eläköityessäni päätin ettei minulla olisi kiirettä ollenkaan, onhan kaikki aika omaa aikaa. Se miten olen onnistunut onkin toinen juttu.

      Poista
  3. Tuollaisethan voisin itsellenikin värkätä. Oliko sinulla ohjeet jossain aikasemmassa postauksessa?

    Kyllä tämä bloggaaminen aina siivoamisen voittaa;)) Totta puhuen, vähän turhan paljon tulee tässä istuttua, mutta kun tämä on niin mukavaa...kuvaamisen ohella.

    Perhonen on herukkaperhonen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos herukkaperhosvastauksesta!

      Ohjeen lisäsin tähän postaukseen, tyttäreni kirjoitti sen minulle muistin virkistykseksi.

      Poista
  4. minäkin tykkään kutoa ja virkata. voisitko antaa ohjeen miten nuo simppelit tossut kudotaan, nyt mie vaa arvailenja voin olla väärässä..varret normaalisti..siihe se sit pysähtyy en oo varma miten jatkuu

    VastaaPoista
  5. Ajottain minäkin innostun neuletöistä, väliin kudon, väliin virkkaan, sitten kevättalven on käsityöt olleet naftalissa. Väliin näyttää olleen bloggailukin, on kesärientoa niin paljon, ettei ennätä kaikkea, mistä tykkää. On se kummaa, että niin usein pitää valita.
    Nyt ramppaisin soilla hillojen perässä, jos niitä täällä edes vähän olisi, mutta kun ei, vaan saatanpa lähteä vielä kauempaa niitä haeskelemaan. Marjastaminen on kalastuksen ohelle mielipuuhiani kesällä. Tuo hillan määrä pöydälläsi sai minut hitusen kuolaamaan.
    Jos ei marjoja, niin kalaa on tullut hyvin ja se jos mikä innostaa vielä ahnaammin seisoskelemaan vapa kädessä tammukkaojan rannoilla tai jossain pikku lammen rantoja kiertämässä ahvenia narraten. Hupiahan se vain on, kuten eräilyintoni. Usein tekee vaan mieli lähteä erämaahan istuskelemaan laavulle ja keittelemään kuksallisen. Sopivan paikan tullen käyn uimassakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajoittan innostun, voisi olla minunkin ajatelmani, niitä on ollut tämäkin kesä täynnä. Joskus herään yöllä kun olen pyörittänyt mielessäni jotain ideaa, eikä millään malttaisi pysyä aloillaan, vaan pitäisi heti nousta kokeilemaan.

      Erämaa ja kuksakahvit sai ajatukseni Lappiin, tämä kesä näyttää jäävän väliin ehkä ensi kesänä?

      Täällä lännessä on ollut hilloja epätavallisen paljon, minusta tosin ei ole suolla tarpojaksi.

      Poista
  6. Ah mikä piirus!!!!! Hyvä sinä. Ja nuo lakat. Tuoreina maistuvat minusta parhaimmilta! Nam nam. Kuulin mediasta, että tänä vuonna on hyvä lakkasato.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta puhut, sato on ainakin näillä kulmilla ollut hyvä.
      Piirus on vesitetty versio todesta, ja muodotkin ovat malliin verrattuna latteat, mutta uiminen on niin mukavaa..

      Poista
  7. Kurpitsaherkkuja on täälläkin popsittu. Tosi hyvää.
    Hieno kuva ja rohkeasti uimaan vaan paljaalla pyllyllä, mitä sitä turhaan uimapuvulla tekee.

    Olen kyllä itse pakkaamassa uikkareita, koska menemme pienelle retkelle ja siellä kaikilla on uikkarit paitsi saunassa. Toivottavasti ilmat taas lämpenevät, ettei tarvitse villasukkia :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yleisillä uimarannoilla minunkaan kanttini ei nakuiluun yltäisi, mutta vedessä kaukana kavala maailma-tyyli sopii alastomalle uimarille hyvin.
      Hyvää retkeä!

      Poista
  8. Voi kun saisin lakkoja. Voi niitä muutama ropponen olla jossain vaiheessa kaupan hyllyssä, muualta en niitä saa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lakat on niin maistuvaisia, eikä sitäkään herkkua ole aina saatavilla.

      Poista
  9. sama tääl pääs piuhaa, marjastusta, käsitöitä ja bloggailua, johonkin väliin pitäis viel saada mahdutettua sitä muutakin elämää;) ihana uimari ja hauskat töppöset. oli niin hyvä ohje, et noita vois kutoa vaikka vierastöppösiksi mökille:)

    VastaaPoista
  10. Elämää. Niinpä, piti oikein alkaa miettia elämää ja nythän siihen on sopiva aika kun sadepilvi rynnii päälle, ja kudin on käden ulottuvilla.

    VastaaPoista
  11. Kovin on tuttua, vaan tässä naputtelen vaikka...
    Monenlaista sinä silti ehdit ahertaa ja nauttia. Uinti on parasta, uimapuvulla tai ilman, sateenvarjo on hyvä olla, ettei kastu ;DD

    VastaaPoista