perjantai 9. elokuuta 2013

Minun venheeni ei ole linnun luust'





Sataako tänään, vai paistaa? Pilvet roikkuvat tiskirättimäisesti alhaalla ja yleiskuvaltaan harmaa autius katsoo minua silmiin ikkunan takaa. Olimme suunnitelleet täksi päiväksi metsäretken joka suuntautuu suon poikki, yli laakson ja harjanteen laavulle, jossa on mitä mainoin taukopaikka. Nyt sataa, mutta iltapäiväksi on luvattu selkenevää, jäämme siis sitä odottamaan. Nauttikaamme vara-auringosta.


Tämä on niitä päiviä, jolloin kaikenlaiseen työhön ryhtyminen takkuaa. Ei huvita edes neuloa sukkaa, neulominen, joka viime päivinä on tuottanut minulle niin runsaasti luomisen iloa. Haluttaisi ryömiä peiton alle umpisukkeluksiin ja nukkua yön valvotut tunnit sileiksi ja itsen jälleen elämänvoimaiseksi. Päivät eivät ole sisaruksia keskenään, sen olen saaanut havaita.


Mistä ihmeestä tuli eilinen into sulattaa ja siivota pakastin? Sitä ihmettelen kaiken muun ihmettelyn lomassa. Kun lappasimme pakasteita pois kaapista kysyin itseltäni, mitä ihminen tästä kaikesta hamstraamisestaan hyötyy? Ylivuotiset kasvikset työnsin kylmästi roskiin ja kuvittelen olevani tänä syksynä viisaampi. Saatiin jopa jonkinlainen järjestys aikaan koska kaikki epämääräinen joka oli laskettu tiettyyn paikkaan asenteella kyllä- tämä- tästä- nurkasta- löytyy, poistettiin kaapin uumenista. Pakastajan kultainen ohje: Kirjoita jokaiseen pikku nyssykkään sisältö ja päivämäärä!



Sama tarmo pitäisi saada puhalletuksi itseen vaatehuoneen ja komerojen kaaoksessa. Näillä leveyspiireillä varustettuna ei luulisi olevan vaikeaa hävittää juhlamekkoja, jotka ovat mahtuneet päälleni noin kaksikymmentä vuotta ja kiloa sitten. Mutta kun ne ovat vieläkin niin ihania! Vyötärö on lopullisesti kadonnut tämän viimeisen dieetin aikana. Polvet rutisevat ja kolesteroolit paukkuvat korvissa, kun ajattelen omalääkärin kohtaamisen aiheuttamaa tunnetta.


Kesän ihanuus kertautuu maiseman lumovoiman lisäksi lauseeseen, mitäs tänään syötäisiin. Syöminen on ollut suht' koht' järkevää, mutta kermakakkujen kierteeseen joutunut ei voi kuin huutaa:APUVA!
Tätä tää sadeilma teettää. Pieni lohdun sananen olisi nyt poikaa......


30 kommenttia:

  1. Sitä minä vaan kummastelen että noin hyvät jutut ja kuvat irtoaisivat pitkästyneeksi itseään väittävästä ihmisestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olenko sallaisesta kirjoittanut? Vetämättömissä fiiliksissä olen usein, mutta inspis ja palaute antaa voimaa tähän blogivetoiseen elämään. Kiitos sanoistasi Matti S!

      Poista
  2. Kyllä se siitä:) Jaa että pakastimen putsaus. Minä sain tänä aamuna, kun uni ei enää tullut, eteisen kaappien siivouskohtauksen. Rankalla kädellä ylimääräiset pois. Tarpeettomat ja pieneksi käyneet:) Nyt eteisessä komeilee neljä isoa jätesäkkiä ulosvientiä odottelemassa.
    Juttujasi on mukava lukea. Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siivouskohtaus, mielenkiintoista, saako sitä ostaa apteekista? Jo pitemmän aikaa sellaista komerokohtausta odottaneena nostan sinulle hattua!

      Poista
  3. Pakastimen sulatus on aina hieno suoritus. Täällä paistaa ja on 26 astetta lämmintä. Minulla tippui hiki nenänpäästä, kun tein vähän pihahommia. Tuli jotenkin miehekäs olo:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nenän päästä hien tippuminen tekee varmaan miehekkään olon.

      Minulla odottaa ämpäri ovipielessä jotta Kuvittelija kävelisi kasvimaalle papujen keruuseen. Taitaa sade pian pelastaa k.o.hommasta.

      Poista
  4. Jaa...hass... pelastit päivän.
    Itse jo vajosin johonkin tuntemattomaan...
    Kuuntelin nuita maailman raha-huolia...!
    Voi kauhiaa....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eko
      Maailman rahahuolet vajottaa ihmisen tuntemattomaan. Minä mietin usein mitä ennen eläneet ihmiset ajattelisivat talousuutisista.
      "Joka pilviä tahyilee, se ei heinää tee", sanoisi äitini.

      Poista
  5. Ihanaa luettavaa jälleen...:)
    Kunpa tuo siivousinto tarttuisi minuunkin, odottelen:) Pakkanen ei kaipaa siivousta, mutta vaatehuone...ehkä sitten syksymmällä ;=D

    Vallatonta viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sirpa
      Vallatonta sinullekin!

      Odottakaamme yhdessä vaatehuoneinspistä.

      Poista
  6. Ilman suhteellinen kosteus on meilläpäin pilvissä, niin että mitään järjellistä ei voi ajatella tekevänsä. Jos teilläkin oli eilen kosteaa, niin kylläpä olet jaksanut tehdä ison urakan pakastinta siivotessa. Mutta toisaalta kai niistä pakasteista on kylmää huokunut. Hyvä sinä ja hyviä sinun juttusi.

    Meillä alkoi tänään vahapapukausi. Kymmenen minuutin kiehauttamisen jälkeen papupalat pääsevät hetkeksi pannulle valkosipulin, suolan, timjamin ja öljytilkan kanssa. Vaihtelu virkistää, kun tässä on syöty kesäkurpitsaa jo pari viikkoa samoilla mausteilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla odottaa tänään tuo papu-urakka. Taitaa odottaa taas tämänkin päivän yli.

      Samat meillä näyttää olevan eväät!

      Poista
  7. Onnittelut rohkeaan operaatio pakastimeen tarttumisesta! Vyötäröstä sanoisin, että kyllä se syksyn mittaan ilmiintyy. Kun tulee raikkaat kelit lenkkeillä ja puuhailla. Tämä lämmin keli pistää helposti herkuttelemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämpimästä kelistäkö se johtuukin? No sitten ei huolen häivää.
      Odotellaan syksyä.

      Poista
  8. Joopa joo, lopettelen juuri ihanaa ateriaa suklaajäätelöön, viiten suklaa konvehtiin ja konjakkilasilliseen. Mitäs huomenna syötäisiin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Inna V.
      Jäätelö on ostettuna päiväkahville joten, ei huolta, kadonneen vyötärön metsästys jatkuu.

      Poista
  9. Palastinurakasta voit olla tyytyväinen itseesi. Tyyni veden pinta on niin kaunis,upea maisema.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Millin
      Tyyni vesi on niin rauhoittava elementti.

      Poista
  10. Hyvä sinä, pakastin on kunnossa. Niin onneksi täälläkin, muuten olisin vihreä kateudesta. Meillä homma tehtiin viikko takaperin, vaikka ei näillä kallioilla kasviksia liikaa tule, suoraan menevät suuhun, paitsi kesäkurpista. Sitä pakastan kuutioina talven wokkeihin.
    Nyt kolmen viikon rutistus, silloin on diabeteshoitaja. Vaikka ihmettelen, mitä minä siellä teen, kun sokeriarvot ovat olleet jo yli vuoden normaalit. Pitävät varmaan minut kurissa ja nuhteessa, mutta miksi juuri loppukesällä pitää kutsua. Siksi, juuri siksi, mutta sillä emme kesäämme pilaa, emmehän. Nautimme kesästä viimeiseen hetkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uuna
      Me pakastimen varhaissulattajat sulattelemme kalorit tullen mennen- ainakin mielikuvissa- siis minä.
      Kuri ja nuhde olisi paikallaan tapauksessani, ans kattoo kuin minun käy?

      Joopa, kesästä nautitaan!

      Poista
  11. Kesällä on lupa laiskotella ja nauttia kesästä vain katselemalla. Huomaan itsessäni saman oireen, hitaasti hiipii vyötärölle liikaa tavaraa ja mistähän se on tullut. Olen syönyt liikaa. Nyt pitäisi taas aloittaa tarkka seuranta suupaloista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. arleena
      niin, taikka lisätä liikunnan määrää suhteessa syömiseen. Minä tosin joutuisin liikkumaan jatkuvasti että saisin sen rimmaamaan syömisen kanssa.

      Poista
  12. sul on niin hyvät jutut kuvittelija, et mun pitää niitä yölläkin lukea ja hihitellä yön hiljaisuudessa yksikseni;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. IlonaW.
      ja minä ihailen taitojasi värjäyspatojen äärellä!

      Poista
  13. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä vähemmän pidän tavarasta. Kauppias pakastaa ja säilyttää marjani, kirpparille vien kerran vuodessa vaatteet, joita en ole vuoteen pitänyt.

    Käsityöt eivät innosta minuakaan nyt. Tuntuu, että kesä on ollut luovuudesta vapaata aikaa, tavallaan hyvä, toisaalta tyhjyyden aiheuttaja pääkopassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Susu
      Hyvät periaatteet, niitä kun saisi noudatetuksi.

      Minun luovuuteni on kukkinut sukkamaailmassa.

      Poista
  14. Jo on aikakin huilia, kutimet ovat kilisseet alati, kun olen kurkkinut tänne blogiisi.

    Pakastin pitäisi myös sulattaa. Aika täynnä on syötävää, pitäne syödä ensin vähemmäs.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liplatus

      Maanista neulontaa on tullut harjoitetuksi. Ja syömistä siinä ohessa, oiiih!

      Poista
  15. Älä nyt heitä vanhoja kamppeita mihinkään, jos vaikka kohta mahtuvat päällekin. Minä olin kesemmällä eräässä juhlassa niin vanhoilla kaapista löytyneillä kamppeilla, että miniänikin *ihasteli* uutta pukuani. :D On nimittäin taas muotia.....

    Mandalaasi tulin katsomaan, mutta olinkin jo katsonut aikaisemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Selma
      Oikeesti tiedän, ei mahdu koskaan päälle, olen silti realisti vaikka romanttinen sellainen.

      Poista