torstai 8. toukokuuta 2014

Mistä saisi potkua?





Joinakin päivinä sitä kaipaa enemmän. Olo on herätessä nahkea ja sänkykin vetää puoleensa. Ajatus kulkee tahmeasti jos ollenkaan. Pitäisi saada potkua. Toisinaan potku virittyy ilman isompia pähkäilyjä, silloin on odotettavissa kivaa tekemistä tai lähtö jonnekin kiinnostavaan paikkaan. Eilen minulla oli potkupäivä. Me, kolmen naisen company suunnistimme lähellä olevan pikkukylän lankakauppaan. Ei niin, että lankoja kukaan meistä olisi erityisesti tarvinnut, ei, vaan suusta suuhun kulkenut tieto kutkutti lähtemään; kannattaa mennä, niin se tieto kertoi.
Mutkaisen tien ja 17 kilometrin jälkeen käännyimme kyltin nähtyämme vanhan koulun pihaan. Tämäkin kyläkoulu suljettiin kyläläisten lukemattomista toiveista ja vetoomuksista huolimatta.

Ulko-oven tutun näköiseen ripaan tartuttuani, alkoivat muistot kuljettaa. Pitkä eteisaula, tiheine naulakkoriveineen ja se tuoksu. Liitu ja koepapereiden rapina muistopolullani oli elävämpi kuin koskaan. Tunsin jopa laskennon kokeista tutun voimattoman hien ja pelon sisälläni, kun näin itseni pureksimasssa kynänpäätä tehtävään keskittyen.


Nykyhetkessä ei ollut lapsia, ei opettajia, ei hälinää, vaan muutama ihana piirustus eteisen seinällä. Ja lopulta käytävän päässä Liljan lankakauppa. Astuin sisään.
Kauniisti sisustettu kauppa ja ystävällinen tervetulotoivotus pyyhkäisi koulumuistot taka-alalle ja jalat alkoivat välittömästi kuljettaa minua. Olin myös täydellisesti unohtanut sen, ettei minulla ollut lankojen tarvetta. Tarve tulee näkemisestä. Tarve lisääntyy 35 prosentin alesta. Tarve kasvaa, kun vilkaisee kumppaneitaan jotka jo täyttävät omaa koriaan. Koria. Missä olivat ostoskorit?

Kun viimein selviämme kassalle langoinemme ja poskemme vielä hehkuvat ostamisen riemusta, kuiskaa ystäväni korvaani, tänne tullaan uudelleen. Summasin mielessäni; hyvän kauppiaan tunnistaa katseesta. Palvelualttiudesta. Tavasta neuvoa ja opastaa. Olimme valmiit lähtemään. Hyvää päivän jatkoa!
 Poikkesimme tietenkin Leväsjoen kyläkauppaan kahville ja possumunkeille. Vastaani tulvi uusi pläjäys muistoja sekä puheen, että pyykkinaruille kiinnitettyjen kaikkialta maailman turuilta kauppiaalle tulleiden postikorttien myötä. Olin saanut kerralla potkua päivääni.



Mistä sinä saat potkua omaasi?




14 kommenttia:

  1. Juuri tällä hetkellä en sitten yhtään mistään. Olisi miljoona asiaa tehtävänä ennen matkaa, joka häämöttää jo vajaa n kahden viikon kuluttua. KÄÄK! Sohva houkuttaa aivan liiaksi. Ulkona on hirmu tuuli, sataa, on kylmä, en mene edes roskapussia viemään. Jos joku potkaisisi minua pyrstölleni, niin pesisin ikkunat, sisäpuolelta. On muuten sitten tosi-ihana tuo sohva kuvassasi..... :))))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiiris
      Oletko sinä viime tinkan ihminen? Sellaiset saavat hirmusesti aikaan, kun on pakko, eli viime tinkassa. Minulla menisi vastaavassa tilanteessa pasmat täysin sekaisin.

      Hyvää matkaa ja puhtia hommiin sitä ennen.

      Poista
  2. En tiedä mistä saisi kunnon potkun, mutta olisin kerrankin sen tarpeessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mummeli

      Niinpä, sellaista tuntuu olevan liikkeellä.

      Poista
  3. Lankakauppa on kutkuttavan näköinen, inspiroi minuakin. Kuvasit ihanasti vanhaa koulurakennusta, juts samanlaisia muistoja sain itsekin, kun muuan vuosi sitten kuljeskelin autiossa omassa kansakoulurakennuksessani. Siellä oli jännää.
    Minuun on pukannut virtaa viime aikoina kalavesien seuranta. Päivittäin on pitäyt tallustaa hankea pitkin joelle ja lammille, josko jo pääsisi kalalle. Vähitellen talvesta heräävä luonto on minulle generaattori.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. aimarii

      Eikä uskoisi, että koulullakin on oma tuoksunsa. Se minut valtasi ensimmäisenä kun sinne menin.

      Täällä pystyisi kalastamaan, mutta niin friikki en minäkään ole että tällä tuulella ja sateella lähtisin.

      Poista
  4. Parabéns Querida amiga, Seu blog é uma benção. Estou seguindo
    Aproveito para também compartilhar o nosso. Faça-nos uma visita ficaremos felizes e mais ainda se nos seguir-nos. Deus te abençoe.
    Josiel Dias
    Mensagem Edificante para Alma
    http://josiel-dias.blogspot.com
    Rio de Janeiro

    VastaaPoista
  5. Nostalginen reissu. Langoille on aina käyttöä. Kauppa näytti siistiltä, olisin tykästynyt siihen heti.

    VastaaPoista
  6. Just nyt saisin potkua noista Koiviston kanelikorpuista, ihan vesi herahti kielelle.
    Jännä tosiaan miten vahvassa koulumuistot ovat. Minäkin kävin muutama vuosi sitten katsomassa vanhaa kouluani, ensimmäisenä pisti silmään naulakot, joissa pipojen asemasta roikkui erivärisiä kypäriä..
    Tuommoiset kaupat ovat tosiaan tuhoon vieviä, minun tulee vältellä etenkin kangaskauppoja.

    VastaaPoista
  7. Vastaukseni kysymykseesi on, että apteekista. Minä sinnittelin ja sinnittelin, mutta tänään piti lääkäriltä hakea resepti astmapiippuihin, kun potkua ei tuntunut olevan enää yhtään. Olisinpa jo aikaisemmin tajunnut, mistä voimattomuus johtuu. Voit tätä siitepölykevättä!

    t. Piri

    VastaaPoista
  8. Kyllä on päiviä kun ei saa mitään aikaiseksi ja veto on poissa.
    Potkua tulee kun luvassa on puutarha puuhastelua tai luontoon meno.

    VastaaPoista
  9. Hieno reissu... ja lankojahan ei koskaan ole liikaa ;)
    Niin, sitä olen miettinyt jo jonkin aikaa, että jostain pitäisi saada vähän potkua päivään... ehkä lisääntyvä aurinko ja kevään tuoksut saa taas hieman potkua päivään :)

    VastaaPoista
  10. Tiedätköhän, että puhut anoppini kotikylästä, Miehen enojen, tädin ja serkkujen maisemista. Nuoruuden parhaan ystäväni äitikin oli tuolta kotoisin.
    Tuo lankakauppa on suorastaan kulttuuriteko!

    VastaaPoista