lauantai 29. kesäkuuta 2013

Pienet ilot




Ajattelinpa unohtaa tietsikan olemassaolon tykkänään ja hitaasti kiiruhtaa läpi tämän sykkivän ja kuuman kesän. Jalan kipeytyessä on pakko ottaa rennommin ja enhän voi olla jakamatta kanssanne näiden päivien iloja. Pieniä ehkä joillekin, mutta minulle iso harppaus matkallani unelmien laidalle. Kun on oppinut pienistä asioista iloitsemaan, voi niiden avulla saavuttaa maailmoja jotka jo luulee iäksi menettäneensä. Siksipä pieni ruskea vilahdus saunapolulla piti omasilmäisesti tarkistaa. Ja tottahan se oli. Tämä söpöläinen painautui lähelle maan kamaraa ja kuvitteli varmaan minun häipyvän kun aikansa odottaisi.

Siinä me sitten luotiin silmäyksiä toisiimme, olin melko varma pupulin pakenemisesta, kun hivutin käteni hiljaa kameraan ja nostin sen kuvausvalmiuteen. Pikkuisella oli ruoka-aika eikä se niin vain säikähtänyt, tosin tunsin sen pitävän minua silmällä kaiken aikaa. Ja kun polulle kerran oli lähdetty, polulla pysyttiin. Lähtihän se pupu vihdoin lipettiin, otti n.s.Ritolat ja meni niin että tanner tömisi pöpelikköön. Kuvittelija pysyi polulla, sillä seuraava kesäinen kohde pilkahteli iloisesti jo heinistössä.


Ei ihme, että nämä tropiikin helteet ja sade yhdessa saavat  ihmeitä aikaan. Pikkuruisia keltaisia kanttarelleja oli polun vieret täynään, kuin taivaasta olisi tipahtanut maan päälle tähtisumua. Tunnen suussani paistettujen kanttarellien maun ja jään odottelemaan vesi kielellä kasvamistaan aikuisiksi.

Nuokkuhelmikkä edustaa pikkuisten ilojen isoa aatelia, jo siitäkin syystä, että se saa minut pudottautumaan polvilleni ja makaamaan isänmaata syleillen paremman kuvan aikaansaamiseksi. Metsän halki paistavat auringon säteet valaisevat kohteen. Kun nousen seisomaan olen kutakuinkin tyytyväinen tulokseen. Ei tällä silti vielä kilpailuja voiteta, mutta koen pärjääväni hyvin omassa sarjassani.

Veden liplatus vetää vastustamattomasti puoleensa. Niinpä hiffailen laiturille johon par'aikaa kuuluu kuikalle ominainen varoitushuuto. Tuulihaukka kirkuu ja lokit käyvät ankaraa reviirikiistaa äänistä päätellen. On sydänsuven aika. Kuvittelija on onnessaan ja rikas riemussansa yksin vaan.

Toivon onnellisia tuokioita kesäpoluillesi! Mielenkiintoisia kohtaamisia. Pieniä ja isoja iloja. Kesän makuja ja hiekkaa varpaisiisi. Pupuli ja minä tykätään salaatista, joten toivomme yhdessä että kesäkeittiösi anti olisi sydänystävällinen.

Rakkaudella Kuvittelija!

17 kommenttia:

  1. Hienot kuvat niin pupusta, kuin heinistäkin!!
    Sinä se osaat kirjoittaa ja kirjoituksiasi onkin aina ilo lukea!

    Ihania ja nautinnollisia kesäpäiviä !

    VastaaPoista
  2. Sirpa
    Ah kesä! Kuvittelijakin heittäytyy niin runolliseksi, jotta..

    Ihania kesäpäiviä sinulle!

    VastaaPoista
  3. kun kiireettä kulkee, niin saa nähdä kaikkea kaunista! kanttarelleja, aivan uskomatonta, täällä on ollut niin kuivaa, et en jaksa uskoa silmiäni. pari päivää ja saat ihanan kanttarelliaterian:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. IlonaW.
      Täälläpä on sadellut paikoin runsaastikin, ei ihme että kanttarellit ovat tulleet esiin.

      Poista
  4. Ihana postaus, tästä tulee hyvä mieli. Onnellisia kesähetkiä sinulle!

    VastaaPoista
  5. Hienon kuvan sait pupusta. Tuollainen kuva saa jo hyvälle mielelle. Eikö?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. HarryK.
      Totta, pieni iso ilo.

      Poista
  6. Niistähän ilomme koostuu, pienistä asioista, kun vaan oppii ne huomaamaan kaiken kiireen keskellä ja kun ikä karttuu, askel hidastuu, jää hetkiä huomata. Kauniisti kirjoittelit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pike
      Niinpä, aikaisemmin olisin mennä römeltänyt saunatiellä niin, että kaikenmaailman pikkuiset olisivat ajoissa pujahtaneet pensaikkoon. Hitaasti kiirustamisella on puolensa.

      Poista
  7. Mukavia kohtaamisia kesäpolulla. Tulisipa tännekin kanttarelleja, tosin tänään haaveilin tateista. Kai nekin kypsyvät sateisina päivinä nopeasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. arleena
      Täälläpäin harvoin löytää tatteja, ainakaan herkkutatteja jotka mielestäni sopivat risottoon mainiosti.

      Poista
  8. Hih, miten mainio kuva pupusta tuo viimeinen. Oikein semmoinen "kesän makua" -kuva. Mukava postaus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruska
      Eiks pupu ookkin alemmassa kuvassa kuin pieni kengurunpoikanen?

      Poista
  9. Tietsikka kyllä kannattaisikin unohtaa, minä olin pakkolomalla virtuaalimaailmasta ja teki ihan hyvää. Mutta on se sitten kiva palata ja huomata, että muut sentään ovat uskolliseti jaksaneet postailla luettavaa! Mukavaa kesää!

    VastaaPoista
  10. Sirokko
    Kesä vie niin moninaisille poluille, ulos ja luontoon. Ja joskus sentään tupsahtaa yllätyksiäkin samoille poluille.

    Mukavaa kesää sinulle Sirokko!

    VastaaPoista
  11. Siis niin ihanaisia kuvia ja kuvauksia

    VastaaPoista