lauantai 22. joulukuuta 2012

Joulusaunassa





Joulumuistoja pulpahtelee pintaan, muistoja joista toiset ilahduttavat mieltä ja toiset....no niin. 

Tontut, nuo hiipivät kujeilijat kulkivat kurkkimassa ikkunoiden alla ja hoitivat samalla "Summerhillin" virkaa.
Kasvattajan apuna tontut kuitenkin toimivat moitteettomasti, eikä ollut aikaa miettiä omia vaikuttimiaan. Niinpä sain aikoinani heistä  oivan keppihevosen ja rahtusen aikaa joulutohinoihin sanomalla, taisinpa nähdä tontun vilahtavan ikkunan alla ja kas kummaa, ryhtiliikettä löytyi isommasta pienimpään.



Olisipa kiva tietää toimiiko sama menetelmä vielä nykyäänkin? Tonttuparat ovat aiheettomasti saaneet mainetta edellä kerrotusta. Toisaalta taas lapsien jallittaminen näillä joulutontuilla, onko siinäkään ajatusta?



Jos sallitte vielä yhden joulumuiston, kohta ne kääräistäänkin pakettiin taas vuodeksi eteenpäin? Joulusaunan arvosta ei kiistellä, se kuuluu tapoihin josta luopuminen ainakin näin maaseudun sydämessä olisi tavatonta. Niinpä mekin sisarukset vähän isompina pikkutyttöina pakkauduimme saunaan nelisin. Sauna vanha jo, oli iso ja parvi korkealla katon rajassa. Lattialla ritilät ja kylmä talvinen tuntui vetona pikkujaloissa. niinpä kipitimme parvelle lämmittelemään. Kun viimeinen meistä aikoi astua lavolle hän tokaisi; eikö teidän mielestänne tämä parvi heilu? Ei se mitään heilu, tule tänne vaan ja silloin rysähti. Parvi petti allamme, osa putosi lattialle ja osa jäi keikkumaan katon rajaan reunoista kiinni pitäen. Meteli oli melkoinen ja löylyn ottaminen jäi aikomukseksi. Kun saavuimme tupaan ja neliäänisesti kukin tarpausta omalla tavallaan värittäen, kerroimme tapahtuneesta vanhemmillemme kuulimme, ette kai pitäneet kovaa meteliä, kuului kuin yhdestä suusta?
Onneksi he eivät kuulleet, sillä tiesimme vanhastaan, sauna on pyhä paikka, eikä siellä saanut huutaa.

Tuima on talven pakkanen,
tähdet kiiluvat yöhön,
kansa kartanon hiljaisen
nukkuu aamuun ja työhön.
Verkkaan laskee jo kiekko kuun,
lunta täynnä on oksat puun,
kattojen päällä on lunta.
tonttu ei vaan saa unta.

14 kommenttia:

  1. Anteeksi, pakko oli vähän nauraa joulusaunamuistelollesi. Kuulin pienten kiljahdukset, näin askeleet lumihangessa jotka juoksivat pirttiin....No niin nyt ei enää naurata, kyynel vierähti... muistellessa omaa joulusaunaa Hilumumman kanssa....

    ja nuo sanat, rakkaasta joululaulusta.... tonttu ei vaan saa unta... niiskis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se menee, ensin niin vanhoille muistoille hymyilee ja sitten itkukin pakkaa ryömimään esiin silmäluomien alta.

      Poista
  2. Muistan myös lapsuudestani tontuujen vilahtelut ikkunan takaa, se sai rauhoittumaan.
    Kiltteyttäkin kaiveltiin esiin perinteisellä sanonnalla, "jollet ole kiltti, joulupukki ei tuo lahjoja".
    Onni oli, kun sitten lahjat sai.:)

    Mukavia muisteloja on postauksesi.

    Joulunrauhaa Sinulle!

    VastaaPoista
  3. On sinulla kaikenlaisia muistoja entisjouluista. Tämäkin vakava, mutta ei voi mitään, kun luo kuvat silmiensä eteen, niin hymy tulee väkisin :-)
    Mukavaa Joulua Tedän perheelle :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joulu on ainutkertainen juhla kaikkinen muistoineen.
      Mukava joulua sinulle ja perheelle myös!

      Poista
  4. Hyvähän on jälkeenpäin nauraa, kun mitään vakavampaa ei sattunut.
    Omat saunamuistot liittyy naapurin savusaunaan, omaa kun ei ollut.
    Kynttilän valossa saunottiin ja toisinaan taidettiin tulla ulos hieman nokisenakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Savusaunassa en olekaan koskaan ollut..

      Poista
  5. Joulumuistojasi on mukavaa lukea. Niiden myötä omatkin ajatukset helposti tekevät matkan muistoihin.
    Joulusauna on tärkeä ja nyt minulla on sitä nautintoa vartemn varattu koivuinen vihtakin.

    VastaaPoista
  6. Samaa olen aikanaan miettinyt ja mietin yhä, miten reilua on huijata lapsia olemaan kiltisti. Kiristyksestähän siinä on myös kysymys. Hmm, ehkä olisi parempi olla miettimättä. Joulupukki on onneksi paljon reilumpi kuin vanhemmat ;)

    VastaaPoista
  7. Tontut ja joulusauna ovat kyllä monien muistojen arvoisia :)Ihana kun jaoit meille omat muistosi.

    VastaaPoista
  8. Kivat muistelot-
    Kyllä tuo "tonttu klurkkii ikkunassa" -tyyli tepsii kuulemma edelleenkin.
    Mutta joulusaunassa en ole juuri ollut, en ainakaan koskaan maalla. Uskon, että siitä on jäänyt (ja jää) vahva perinnemuisto. Sinulla oli hauska saunamuisto (ainakin jälkeenpäin muisteltuna :)

    Leppoisaa Houlunaikaa.

    VastaaPoista
  9. Hieno muistelo. Jouluaskareet painavat päälle joten toivotan sinulle rauhallista joulua.

    VastaaPoista
  10. Johan saunatonttukin säikähti sitä mekkalaa ja tohinaa ja karkasi. Silloin romahti koko laitos, kun tonttu ei enää pitänyt kiinni.

    Näistä sattumuksista ne tarinat ja muistot syntyvät. Jos kaikki sujuisi liian helposti, maailma olisi tyhjä tarinoista.

    VastaaPoista