perjantai 21. joulukuuta 2012

Tule meille Tuomas-kulta, tuopa joulu tullessasi





Tänään, päivänä jolloin on talvi seisahtaa, jolloin Tuomas tuo joulun, Kuvittelijakin näki pitkästä aikaa auringon. Ja jälleen rintaan virisi toivo kevään tulosta. Vaikka pakkanen paukkuu nurkissa, niin sisarukset Toivo ja Usko ovat tulleet kylään.




Kuinka hyvältä maistuukaan hauduttamalla uunissa tehty riisipuuro. Kokeiltu on nyt jälleen sekin ja vatsa pullottaa täyttä oloaan. Aivan mainiosti voisi  nyt kellahtaa sänkyyn seinähirren suuntaan, ellei Naskartelija olisi aamulla saanut loivaa mielenhäiriötä. Nimittäin, patjat ovat ulkona tuulettumassa. Peittojen kera.



Joulun aluspäivät kuluvat systemaattisesti jääkaapin tyhjennysfiiliksissä. Luovuuden lähteet ovat kukkineet joten tähteet ovat saaneet uutta muotoa. Monet joulunedusreseptit pohjautuvat, mitä kaapista sattuu löytymään periaatteelle ja oikeat kulinaristit kauhistuisivat uskomattomia makuyhdistelmiäni. Naskartelija on kiltti, ei enää kysy mitä tämä on, vaan syö mitä pöytään kannan. Selvittiinhän me elämämme alkuvuosinakin, jolloin minulla oli ruuanlaitosta aika hämärä käsitys. Ensimmäisen hernekeiton muista aina; Aloin yhdellä kattilalla ja lopetin kolmella. Herneiden paisuminen oli minulle silloin mysteeri.



Kuuntelen joululauluja kanavalta, jossa intohimoisimmat joululaulujen ystävät saavat toiveensa täyttymään. Silti, Karoly Garamin Joululaulua en ole vielä kuullut, vaikka sitä alitajuisesti olen sieltä odotellut. Ehkä se tulee lähempänä joulua, jolloin kyyneleet ikään kuin kuuluisivat asiaan.


Pakkasta on - 15 astetta ja pysyttelen mieluusti sisätiloissa. Muutenkin olen niin täydellisesti unohtanut terveet elämäntavat, ellei jossain ole sattumoisin keksitty uutta terveysvaikutteista yhdistelmää, lepää paljon ja syö väliajat. Ilmoitattehan minulle jos kuulette tällaisestä?


                "Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa..."




20 kommenttia:

  1. Herneiden paisuminen on yllätys, samoin riisin, kun keittää riisipuuroa. Kokemusta on.
    Pitää vaan olla paljon kattiloita...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin riisin taisin unohtaa ja sen siivilästä viemäriin paenneen ensimmäisen juustokokeiluni.
      Onneksi oli kolme kattilaa silloin!

      Poista
  2. Aurinko on näyttäytynyt minullekin näin Tuomaan päivän kunniaksi. Keväästä en tosin vielä aikoihin rupea haaveksimaan, nautin talven ensin. Hiitämiset, pilkkireissut, revontulet, pakkaset jne. Nyt myös joululauluja kuunnellen ja jäälyhtyjä viritellen. Pakkasta on -28.8, joten nopsaan vesi jäätyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seisauspäivä on minulle vahva lupaus keväästä, toki joulu ja kaikki talveen kuuluva otetaan vastaan, mutta senjälkeen tulee valon myötä kevät ja kesää...
      Onpa hienoa kun näin monta vuodenaikaa!

      Poista
  3. Hih, sinua kuvittelija. Taas on vatsamakkarat koetuksella, kun pitää vähän väliä hekottaa.
    hernekeittoa, nam nam nam! Vaikka kolmesta kattilasta.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kolmen kattilan hernekeittoa ei oon sen koommin tehty, sillä yhdellä kattilallisella on pärjärtty.

      Poista
  4. Teillä kuullostaa olevan joulun tulo ihan hyvällä mallilla!
    Terveelliset elämäntavat voi varmastikin vähäksi aikaa unohtaa kyllä niistä taas muistutetaan kevään kynnyksellä kaikissa mahdollisissa lehdissä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne on unohdettu, tänään on syöty makoisaa joulupullaa..

      Poista
  5. Kiva, kun muillakin on hauskoja kokemuksia keittiöstä yhteiselämän alkuajoilta.;)
    Juuri mietin mitä panen aattona päälle, kun menemme pojan luokse syömään, kummasti kaikki puristaa vyötäröltä. Kait on otettava kumilenksu mukaan;DD

    Niin kaunis tuo ikkunakuva, tykkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuminauhaa on pidennettävä ja väljyys nousee arvoon arvaamattomaan joulugarderoopissa.

      Poista
  6. No pilkahti se aurinko sielläkin. Vai, että kolmesta kattilasta rokkaa. Se on jo hyvin keitetty:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kolmen kattilan soppa oli rokkaista aikaa.

      Poista
  7. Nyt on aika levätä ja syödä, syödä ja levätä. Paitsi jääkylmille peitteille ei kannata laskeutua. Minulla oli eilen tuuletushäiriö, mutta illalla oli tosi ihana kellahtaa hyvältä tuoksuvalle pedille.

    Hyvää joulun odotusta edelleen, vielä kolme yötä...

    VastaaPoista
  8. Samanlainen "terveyselämä" minullakin - ja sen huomaa !!! Ensi vuonna pitäis tehrä jotain.

    Meillä ei ole ollut aurinkoa aikoihin. Mutta ei valiteta, sitä on sit kesällä.. :)

    Tykkään kans tuosta ikkunakuvasta.
    Hyviä laiskoteltavia ja syöpöteltäviä joulunalusia.

    VastaaPoista
  9. Hih, minäkin mielelläni kuulisin mainitsemastasi terveysdieetistä. No, joulun jälkeenhän alkaa taas se uusi elämä ;)

    Ihanaa joulua sinulle!

    VastaaPoista
  10. Nauratti tuo keittämään opettelu. Olen käynyt läpi saman opetteleitsekoulun. Hengissä on kuitenkin pysytty ja iskäkin on kasvanut muutamia kymmeniä kiloja, joten hyvin on taito kehittynyt :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä vaan keittäjä muuttaa muotoaan, mistähän se johtuu??

      Poista