Tip tap

Useamman kuin kerran on mieleeni tällä viikolla pälähtänyt Virtasen Jukan anekdootti eläkeläisen kiireistä, eli, jos on hammaslääkäriin meno torstaina, on viikko jo buukattu täyteen. Aikomus ei vielä tarkoita että saisi aikaiseksi jotain. Siksi eilinen saunan siivous pitää erikseen mainita, varsinkin jos se sattuu jäämään ainoaksi siivoustapahtumaksi tällä viikolla. Joka säitä tähyää se ei heinää tee sanoo vanha sananlasku, se on tänään ollut esteenä mattojen tamppaukselle ulkona. Tietysti heti alkaisi sataa, matot kastuisi ja tuulla ties kuinka monta metriä sekunnissa, kun kerran Herrat Eino ja Oskari ovat tampanneet tienoon avoimeksi Vilhelmin tulla, joka takuulla lennättäisi matot tuulen mukana ties minne ja sitä riskiä en uskaltanut ottaa. TarmoPuuska on pysytellyt piilossa. Kuka siis lisäisi askeleihini ylimääräistä joustavuutta. Mutta onneksi ajatus kulkee, se saa rypyt sileiksi, imurin hyrräämään, pestyt pyykit kaappiin ja likaisen koneeseen. Jos mielikuvittelemalla saisi jotain aikaan, olisi maailmani kutakuinkin valmis

Tulee, ei, tulee, ei, tulee. Lehdestä luin että mahdollinen lakko estäisi joulukorttien perille menon ajoissa, ja se sai minut männä viikolla tarttumaan joulukorttien kirjoittamiseen. Olkoonkin sitten kerran perillä ajoissa. Lähes kaikki joulukortteihin liittyvä värittyy mielessäni positiiviseksi, kun ei killata korttien kirjoittamista. Kertooko se sen tosiasian, ettei minusta olisi sihteeriköksi ollut milloinkaan. Äkkiä vaan ja suoria kuormia- tyylillä etenen ja jättäisin mieluusti osoitteiden haun ja kirjoittamisen jollekulle toiselle. Naskartelija katoaa välittömästi talon uumeniin joten kirjoittamisesta piti suoriutua yksin ja joulumusiikin soidessa vienosti taustalla se meni ohi ilman yhtäkään isompaa kuohua. Etanapostini on valmiina punaisessa kuoressaan ja valmiina matkaan. Tippe tippe tap.

Se, ettei perheessämme harrasteta joululahjojen ostoa (lastenlapsia lukuunottamatta) pitää mielen kutakuinkin balanssissa. Joulun etupäivien kaaos saa allekirjoittaneen pyörimään kaupassa ympyrää, eikä päässä tunnu olevan ainuttakaan ostoksiin liittyvää järkevää ajatusta. Siksipä kauppalappu mukana on ihan välttämätön. Lisäksi pitää muistaa lähtiessä ottaa se lappu mukaan kauppaan keittiön pöydältä. Ja lähteä heti kaupasta ulos kun lapun tavarat on korissa. Mielen rauhan takia.
Onhan Naskartelija värkännyt alakerrassa ja Kuvittelija täällä yläkerrassa omin pikku kätösin kaikkea hyvää ja kaunista. Olisiko nyt aika piilottaa neulepuikot ja langat komeron perille. Tip tap.

On hyvä aina välillä muistuttaa itselleen, että joulu on meille annettu lahja. Valo joka loistaa pimeydessä, rauhan ja rakkauden juhla. Kuka sitä kysyy onko huushollisi siivottu ullakolta kellariin, tai onko Herrasväen piparit itse leivottuja? Ja jos kysyy, omapa on asiansa. Valmistelu, niin tärkeää kuin se onkin, on mielestäni sivuseikka joulun vietossa. Että tällaista tänään mielen päällä. Mitä sinulle kuuluu?

Ja taas kun illaksi painuu jouluaatto
ja juhlaa soittavat kellot temppelin.