Heippa ystävät!
Ajattelinpa järjestää itselleni hieman sokkihoitoa ja käväisin vaa'alla. Ei olisi pitänyt. Niin kauan kuin paino on mielikuvien varassa, olokin on kevyempi ja tuntuma painonhallintaan on mahdollista. Nyt viimeistään pitäisi jotain tehdä asian eteen. Näen jo silmissäni lääkärini ilmeen, kun hän ystävällisesti alkaa kysellä onnistuuko uuden kevyemmän elämän aloittaminen. Ihmekös näin viime yönä niin kummia unia. Unissani sijasin loputtomasti vuoteita ja aina kun yritin puuhieni välillä levätä, vuodevaatteet olivat ihan märkiä.
Tänään on ohjelmassa joulukoristeiden keruuta muun muassa. Nyt onnittelen itseäni viisaasta päätöksestä. Vähemmän on enemmän joulukoristelussakin, näyttää nyt hyvät puolensa. Joulukuusi saa jäädä vielä viikoksi parvekkeelle, mutta akat ja ukot pyörivät vimmatusti ilmavirrassa varmaan kesään saakka, jos yhtään itseäni tunnen.
Jos muistatte, koulein itselleni pikkukuusen joulukukaksi ja se jos mikä on yllättänyt minut kasvullaan.
Lämpöön päästessään se pörhensi neulasiaan ja sitten se alkoi kasvattaa vuosikasvaintaan. ensin ilmestyi pikkuriikkinen hento vaaleanvihreä alku ja sitten miltei päivittäin alkoi huomattava kasvu. Huomaan taas, että vähästä on lapsen mieli hyvä.
Postikorttimaisema ikkunan takana on täydellinen. Utuisen harmaan maiseman keskellä ovat puut koristautuneet kauneimpaansa. Lumikiteistä on muodostunut kuorrutettu pinta puiden oksille. Ilma on täynnään sadunomaista vaaleutta, toivottavasti se houkuttaa Kuvittelijan irti haavemaailmoistaan ja pistää töppösiin jalan kulkemisen iloa.
Eilen paistoi aurinko. Lumoutuneena kuljeskelin pihamaalla ja näppäilin kuvia. Kyllä me olemme saaneet kauniin maailman elääksemme. Ohrapuuro muhii uunissa ja levittää houkuttavaa tuoksuaan. Onnistuukohan dieetti, jos joka toinen ajatus liittyy ruokaan miettii keskivartalolihavuutta poteva Kuvittelija.
Oikein ihanaa viikkoa teille blogistit!
Mitä te olette aikoneet tehdä tänään?
Haittaako se nyt muutama kilo tässä iässä enää. Hyväksytään itsemme sellaisina kuin olemme, niin on yksi tressin aihe vähempänä.
VastaaPoistaIhana tuo kuusi. Kasvun ihme ja kukapa muu sen on onnistunut saamaan aikaseksi, kuin linnuruokkija kädestä. Sinulla on ihme taidot :-)
Oliskin muutama kilo! Mut ei, joten ei kestä polvet, ei "hennot" sääret, kolesteroolit kolisee, oikeesti on ryhtiliikkeen aika. Auttaako tilannetta siitä puhuminen tai kirjoittamainen blogiin, sen aika näyttää.
PoistaLaitappa pikku kuusi kukkapurkkiin ensi syksynä ja tuot sisään kun alkaa sataa lunta, niin saat nähdä ihmeitä.
Sinä osaat löytää pienen ja kauniin, iloita siitä. Hienoa! PP!
VastaaPoistaMinä olen työntänyt vaakan niin syvälle kaapin alle, etten edes näe sitä. Peilien ohi kuljen vilkaisemattakaan niihin. täydellistä itsensä pettämistä. Vaatteet on löysiä, kuminauhaisia. Ei siis haittaa jos vatsa pullistelee, paitsi henkisesti. Nytkin lounaan jälkeen on ihan pullottava olo, täytyy mennä pötkölleen. En saa kipinää, en millään.
Jaa, että mitä olen aikonut tehdä.... hmmm.... täytyypä pötköttää ja miettiä...
Suloista alkaa viikkoa kuvittelijalle.
Kiiris!
PoistaMinullakin on vaaka ollut kaapin alla piilossa ja kaikki oli hyvin siihen asti kunnes...Olenhan peilistä kurkkinut varjokuviani ja lisännyt vauhtia. Kaupan peilit on asia sinänsä, niitä kun ei pääse pakoon, joistakin olen yrittänyt jopa päästä sisään, kun en ole tuntenut omaa kiukkuista itseäni.
Suloinen on ajatuksena suloinen, nappasin siitä kiinni.
Tänään luin: "Daily Mail kertoo, että naisilla keski-iän lihomiseen vaikuttaa estrogeenin määrän lasku, minkä johdosta lihomista vauhdittava entsyymi Aldh1a1 aktivoituu voimakkaammin...Lehden haastatteleman tutkijan mukaan pelkkä laihdutus ei aina estä naisten keski-iän lihomista."
VastaaPoistaTämän luettuani söin isännän tuoman omenakamman ilman huonoa omaatuntntoa.;)) Ainakin hetken aikaa.;))
Hyvin kauniit kuvat olet ottanut!! Täällä on jälleen niin harmaata, että ei oikein mikään huvita...pah.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaKiitos vastauksestasi!
PoistaMinä joka olen niin tavattoman huono muistamaan kirjainyhdisteitä, nimeän tämän k.o. entsyymin Aladdiniksi. Mainiota on sanoa esim. lääkärille etten minä mitään, mutta Aladdin se saa aikaan minussa nämä kaarevat ja roikkuvat muodot!
Pelkästä ilosta söisin nyt pussillisen omenakampoja, jos niitä olisi käden ulottuvilla.
Olipa hauska kertomus, joka on niiiin totta :D Sen kunniaksi hain pari konvehtia, jotka vielä odottelivat karkkilakon alkamista. :)))
VastaaPoistaMinun puuhani tänään...
Niin, työt alkoivat, mutta vain työkavereillani. Mielelläni siellä olisin minäkin, mutta pitkäaikainen vaivani on äitynyt jo todelliseksi riesaksi. Niinpä edelleenkin olen kotosalla parantelemassa kipeää olkaani. Samalla mietin joulun pois keräämistä, mutta ihan vielä en kaikkea raaski laittaa kaappeihin. Siispä listalla on pyykin pyörittämistä, nettiä, lukemista ja yleistä järjestelyä. Aika vaativaa siis näin joulun jatkeeksi :)))
Niinpä, pitäähän hankitut konvehtit syödä, ei niitä voi ensi jouluksi säästää. Toisaalta taas tässä vaiheessa niiden syöminen rokottaa motivaatiota pahasti.
PoistaSuo siellä, vetelä täällä.
Oletko loukannut olkasi, vai onko kysymyksessa rasitusvamma? Toivottavasti paranee pian.
Olkapäävaivani on pienestä kesällä sattuneesta revähdyksestä alkanut tulehdusvaiva, joka vain paheni syksyn mittaan. Nyt sitä on hoidettu aktiivisesti pari kk, eikä loppua vielä näy. :(
PoistaKävin myös vaakalla pari päivää sitten ja tänään alkoi kirjaimellisesti härkäviikot. Kyllä me selvitämme tämän jutun - hitaasti mutta varmasti. Se on meille hyväksi ja oikeastaan pakko.
VastaaPoistaMutta joulukoristeita, ainakaan kaikkia, ei ole pakko vielä korjata. Kaikki mikä liikkuu kauniisti ja on ilo silmälle, kannattaa jättää ensi jouluun asti valmiiksi.
Alkoi uusi vuosi ja saimme uudet voimat, joten kyllä se tästä kohta helpottaa, vaikka viime yönä valvoinkin kolmesta asti. Nyt kyllä nukuttaisi, mutta ei enää voi mennä nukkumaan, sitten tulee taas aamuyöllä katastrofi.
Härkäviikot ja reikäleipä.
PoistaHyvä että annoit luvan jouluakkojen ja ukkojen pitkään ripustusaikaan. Se oli minunkin mielessäni ensin, mutta ..
Olen alkanut vastentahtoisesti liikkua. Vielä ei liikkumisen endorfiini ole tullut välttämättömäksi, mutta hiljaa hyvä tulee.
Tsemppiä sinulle!
Maailma on kaunis ja kauniita kuviakin olet siitä saanut.
VastaaPoistaYlikilot ne pakkaa välillä huolettaa minuakin ja taas kerran olen päättäny pienetää ruoka-annoksia jotta paino laskisi edes vähän. Töissä kävelen päivät pikät ettei jalat taho enempää liikunta iltasin kestää mutta jotain pientä silti aina yritän.
Joulutontut ja enkelit lähti jo viikko sitten ja loput joulutavarat eilen.
Nyt sitten en meinaa tehä enää mitään, kunhan löhöän että jaksan taas aamulla töihin:=).
Tykkään lumenhohtoisesta maisemasta ja nyt siellä on juuri sellainen. Uutta lunta on satanut puiden oksille ja maailma on niin kaunis!
PoistaTyössä käveleminen ottaa kyllä voimille, että saa todella tsempata itseään jaksaakseen liikkua sen jälkeen.
Kiitos kysymästä, korjasin sen kuusen ja muut joulunjäljet takasin vintille. Tunttuu, että tilaa tuli taas paljon. Ihania näköaloja sinulla onkin, vaikka tuijottelisit ikkunasta kaiket päivät :)
VastaaPoistaKaari
PoistaKyllä minä tuijottelenkin, joskus riuhtaisen itseni liikkeelle ja teen kamerakierroksia puun juurelta toisen luokse.
Luovuin vaa'asta vuosi sitten, en ole katunut, päinvastoin. Tarkistan housuista painoni, mahtuvatko edelleen.
VastaaPoistaSuosittelen. Liika painon ajattelu tekee olon liian painavaksi.
Mitäkö tänään teen? Olen näyttelyni avajaisissa!!
Niin totta tuo vaakajuttu.
VastaaPoistaOnnittelut näyttelyysi!
Sovellan tätä maanantain kysymystäsi tähän päivään. Se sopii erinomaisesti, koska en oikein vieläkään tiedä, mitä tekisin. Ehkä näitä:
VastaaPoista1. Etsimistä (niin kuin itsekin kirjoitit...) Nyt piilossa on kirja Auttajan varjo.
2. Alustusta etiikkaa koskevaan päivään helmikuussa.
3. Vaakajuttua. Koska en tänään punninnut, niin alkakoon huomenna. (Ei kai tunnu tutulta...)
4. Viimeisten joulukoristeiden havainnointia. Lastenlasten koristelun jälkeen omat silmät eivät aina tunnista, mistä niitä vielä löytyisi. Nyt juuri muistin, että yksi olohuoneen verhoista oli vaihdettu tonttuverhoksi jne.
Ja joskus päivä kuluu miettiessä mitä hyödillistä tänään oikein tekisin. ajatus työksi on joskus raskaampaa kuin itse työ.
VastaaPoistaEtiikkaa koskevaan päivään, miten mielenkiintoista..
Neulomista on ollut tänään ja välillä aina olen juossut vessaaan - hiihto jäi... ehkä paino putoaa mahataudin myötä hieman... jos jotain pahaa, niin hyvääkin.
VastaaPoistaMukavaa huomista
Hahatauti ei olekaan mikään mukava seuralainen. Paino putoaa, se on ainakin varma juttu.
VastaaPoistaParanemisia sinulle!
Mitä mä oikein kirjoitan, siis mahatauti.
Poista