On ilta.
Lamppu on laskettu alas isän olkapään korkeudelle. Lampussa on valkoinen kuuppa ja se valaisee pienen, mutta tärkeän alueen isän edessä. Isä veistää puusaavia. Paksut sormet käyttävät yllättävän ketterästi työkaluja. Seuraan vieressa lähes haltioituneesti käsien liikettä. Uunissa palaa tuli ja lämmittää vastaveistettyä puuta. Sen tuoksu on huumaava. Minä nuuhkin sitä.
Tuvan nurkissa kiertelevät varjot, sillä pienen lampun hehku ei yletä huoneen joka kolkkaan. Äiti torkkuu keinutuolissa. Aikainen ylösnousu on tehnyt tehtävänsä. Kiehnään isän ympärillä ja aina välillä lasken käteni hänen polvelleen. Hetken kuluttua isä huokaisee pitkään, nousee ylös ja puristaa lastut lattialle. Lakaisen lastut uuniin ja lähdemme yhdessä ulos. Isä menee talliin katsomaan hevosta ja minä juoksen varjoja säikkyen pihan perille. Tallista kuulen miten isä puhelee hevoselle ynähtämällä.Pian kuulen, miten tallin ovi sulkeutuu. Kiiruhdan nopeasti isän luokse ja laitan pienen käteni isän käteen. Se on karhea. Jäämme hetkeksi katsomaan yötaivaalle. Tähtiä on niin paljon että ymmärrykseni ei riitä niiden määrää arvioimaan.
Tupaan palattuamme onkin jo aika mennä nukkumaan. Lähden siskoni kanssa kamariin, jossa nukumme vierekkäin sivusta vedettävässä sängyssä. Pönttöuuni naksuu nurkassa lämmittämisen jäljiltä. Muuten on täysin hiljaista. Vähitellen hengitykseni tasaantuu ja alan vajota unen pehmeään pumpuliin.
Viimeiseksi ajatukseni valtaa tunne turvallisuudesta, näen silmissäni isän kädet.
Hyvää isänpäivää!
Kiitos liikuttavasta ja omiakin muistoja avaavasta kertomuksesta. Minäkin muistan, miten isä osasi tehdä mitä vain. Niin varmaan äitikin, mutta erityisesti ihailin isän tekemisiä ja halusin oppia yhtä taitavaksi. Isän käsien liikkeistä sinäkin olet taitosi imenyt.
VastaaPoistaHieno isänpäiväkortti isällesi - vaikka olisi pitkäkin matka. Tai ehkä se on lyhyempi kuin tiedämmekään.
Ehkä on lyhyempi? Kävin juuri sytyttämässä kynttilän.
VastaaPoistaIsän kädet ovat jääneet mieleeni.
Ne kultaiset muistot, joita kannamme sydämissä läpi elämämme. Ne ovat rikkaus meille
VastaaPoistaAimarii
VastaaPoistaKultaiset muistot, todellakin.
Kauniit muistot isästäsi ovat jääneet.
VastaaPoistaNiin mullekkin omasta isästäni, hänkin oli kova tekemäämn käsillään.
Teki meille joululahjatkin kaikki, kun pieniä oltiin. Nukenvaunut muistan aina ja junan, missä oli monta vaunua.
Minäkin vein kynttilän isän haudalle tänään.
Hyvää huomista Isänpäivää sinne teille!
Hycää isanpäivää!
VastaaPoistaTuollaiset lahjat kyllä muistaa halki elämän. Ja jos ne ovat vielä tallessa ne kasvavat muistojen korkoa, vuosi vuodelta.
Ihana juttu, miten kauniisti kerroit isästä, juuri tällaisena hänet muistan itsekin.
VastaaPoistaIsät nuo ihanan turvalliset!
VastaaPoistaIhanan herkkä ja jotenkin koskettva tarina, näen silmissäni tapahtumat kuin filminä.
VastaaPoistaRauni
VastaaPoistaSilmieni ohi lipuu lapsuuden muistot aina kirkkaampina, mitä enemmän ikää tulee. Onko ne tosia, niitä joskus kyselen? Isän kädet muistan aina, kömpelöt ja silti niin tarmokkaat ja turvalliset.