kun luin perjantain Satakunnan kansasta Hyvä arki/ Luonto-sivujen artikkelia; Luonto on paras parantaja.
Olen jo kauan tuntenut luonnon hyvää tekevän vaikutuksen mielelle ja keholle. Masentuneen ensimmäiseksi ajatukseksi ei ehkä tule, lähdenpä tästä luontoon käppäilemään ja virtaa virrattomuuteeni etsimään, mutta kun joku ystävällinen sielu taluttaa sinut luontoon, polun päähän, alkaa voima vähin erin palautua ja virtaa löytyä. Jos ei sisältäsi niin ainakin ulkoa joen partaalta, sillä virtaavan veden katseluun en vielä koskaan ole kyllästynyt.
Näin Satakunnan kansa; Ekoterapia: Pelkkä maisemajuliste voi vähentää stressiä. Eniten voimaa antaa luonnossa kulkeminen.
SK: Luonto avaa tunteita, koska se ei koodaa muistikuvia suorittamisesta.
Ensin on päästävä liikunnan makuun. Löydettävä itselle sopiva reitti,vauhti ja määrä. Jos ei ole tyypiltään suorittaja, niin ei ole sitä luonnossakaan. Malttaa pysähtyä ihailemaan ympärillään avautuvaa maisemaa, mahdollisesti kuvaamaan, eli vetämään henkeä. Näin löytää varmemmin liikunnan ilon, jonka seuraksi aikaa myöten myös koheneva kunto antaa merkkejään.
SK: Parhaat asiat ovat yksinkertaisia.
Hiljaisuus on kirjoittajan mielestä parantava elementti. Kuulee ne äänet jotka luontoon oleellisesti kuuluvat. Tuulen suhinan, lintujen laulun ja askelista syntyvän äänen. Oppii lukemaan muiden luonnossa liikkuvien jalan jälkiä. Huomaa rentoutuvansa tavalla, josta saa aidon väsymyksen joka liittyy vahvasti hyvän olon tunteeseen.
Tuuli koristaa lumisen jäänpinnan laineiden muotoon. Näitä lumidyynejä katsellessa tuntee pienuutensa.
Paimenpojan sunnuntaissa lauletaan, vain metsä kirkkoni olla saa, huomaan usein laulavani tai ainakin hyräileväni kyseistä laulua. Liittyy varmaan luonnon parantavaan voimaan..
Oikein hyvää viikonvaihdetta kaikille blogini vierailijoille toivoo Kuvittelija.
Bongailetko sinä pilviä?
Olikin oikein voimaannuttava postaus ja tietoakin tuli vaikka mitä.
VastaaPoistaMutta tottahan se varmaan on, mitä lehdessä luki.
Kyllä se luonto van sellanen elementti onkin, että voimaahan siellä saakin.
Se on lataamo,hi!
Ja kun näitä sun kuviasi luonnosta katselee, niin näistäkin saa uutta voimaa, kiitos sulle siittä!
Hyvää viikonloppua sulle myös!
Ainakin minun tarpeisiini luonto lataamoineen vastaa kuuliaisesti..
PoistaOlen ihan samaa mieltä. Minun suorittamiseni rajoittuu ylämäkiin (monin rentouttavin pysähdyksin) ja ylhäälle päästyäni nautin suunnattomasti suoritukseni tuloksista - muun muassa bongailemalla pilviä.
VastaaPoistaSuorittajat ovat kilpailuoeirntoituneita, ei minun juttuni siis.
PoistaPilvien bongailija on luonnosta nautiskelija.
Onpa ollut hyvä artikkeli. Ihminen on osa luontoa ja etääntyessään luonnosta ihminen ei voi hyvin. Nykyisin kuulee usein puhuttavan Green Caresta, vihreästä hoidosta, ihan kuin se olisi jotain uutta hoitotyössä. Muutama hoitajasukupolvi sitten luonto ja luonnon moninaisten resurssien käyttö hoitomenetelmänä oli itsestäänselvää. Maatalous- ja puutarhatöiden tekeminen oli yleisesti osa hoitolaitosten arkea aina -80-luvulle asti, osassa laitoksia vielä -90-luvullakin toteutettiin puutarhahoitoa. Se oli kuntouttavaa toimintaa. Karjanhoidosta, maanviljelystä ja puutarhan hoidosta luovuttiin, kun lääkehoito kehittyi ja asenteet muuttuivat kielteisiksi hoidettavien tekemää ilmaista työtä kohtaan. Onneksi myös tässäkin asiassa ollaan taas tultu järkiinsä:))
VastaaPoistaKirjoittamasi hoitajasukupolven rippeitä olin näkemässä, kun aikoinaan korvan taustat märkinä aloittelin työuraani. Paljon tapahtui muutoksia aikanakin, joista kaikki eivät olleet mielestäni välttämättömiä.
PoistaTotta joka sana ja kokemuksiakin hyvin paljon.
VastaaPoistaLuonnosta saa sen voiman mitä muualta ei löydy.Kaikki luonnon äänet, rauha ja kaueuneus siellä antaa niin paljon.
Tänään kävin yksikseni kävelemässä pikkulenkin ja nautin siitä olotilasta täysillä. Vauhti oli hidas sillä en tuntenut vointiani kovin hyväksi ja silti olin huomattavasti pirteämpi kotiin tultuani.
Tänään on ollut niin kaunis päivä, jotta.. Kevät tulee, räystäistä tippuu vesi. Mikäs onkaan sen ihanampaa?
PoistaMikä on sen parempaa "hermolepoa", kuin metsässä liikkuminen! Jopa talvellakin minulla on metsässä luontopolku, jota kiertelen!
VastaaPoistaMetsässä risteilevät luontopolut ovat aarreaittoja parhaimmillaan.
Poista