Pienet ilot

Ajattelinpa unohtaa tietsikan olemassaolon tykkänään ja hitaasti kiiruhtaa läpi tämän sykkivän ja kuuman kesän. Jalan kipeytyessä on pakko ottaa rennommin ja enhän voi olla jakamatta kanssanne näiden päivien iloja. Pieniä ehkä joillekin, mutta minulle iso harppaus matkallani unelmien laidalle. Kun on oppinut pienistä asioista iloitsemaan, voi niiden avulla saavuttaa maailmoja jotka jo luulee iäksi menettäneensä. Siksipä pieni ruskea vilahdus saunapolulla piti omasilmäisesti tarkistaa. Ja tottahan se oli. Tämä söpöläinen painautui lähelle maan kamaraa ja kuvitteli varmaan minun häipyvän kun aikansa odottaisi.

Siinä me sitten luotiin silmäyksiä toisiimme, olin melko varma pupulin pakenemisesta, kun hivutin käteni hiljaa kameraan ja nostin sen kuvausvalmiuteen. Pikkuisella oli ruoka-aika eikä se niin vain säikähtänyt, tosin tunsin sen pitävän minua silmällä kaiken aikaa. Ja kun polulle kerran oli lähdetty, polulla pysyttiin. Lähtihän se pupu vihdoin lipettiin, otti n.s.Ritolat ja meni niin että tanner tömisi pöpelikköön. Kuvittelija pysyi polulla, sillä seuraava kesäinen kohde pilkahteli iloisesti jo heinistössä.

Ei ihme, että nämä tropiikin helteet ja sade yhdessa saavat  ihmeitä aikaan. Pikkuruisia keltaisia kanttarelleja oli polun vieret täynään, kuin taivaasta olisi tipahtanut maan päälle tähtisumua. Tunnen suussani paistettujen kanttarellien maun ja jään odottelemaan vesi kielellä kasvamistaan aikuisiksi.

Nuokkuhelmikkä edustaa pikkuisten ilojen isoa aatelia, jo siitäkin syystä, että se saa minut pudottautumaan polvilleni ja makaamaan isänmaata syleillen paremman kuvan aikaansaamiseksi. Metsän halki paistavat auringon säteet valaisevat kohteen. Kun nousen seisomaan olen kutakuinkin tyytyväinen tulokseen. Ei tällä silti vielä kilpailuja voiteta, mutta koen pärjääväni hyvin omassa sarjassani.

Veden liplatus vetää vastustamattomasti puoleensa. Niinpä hiffailen laiturille johon par'aikaa kuuluu kuikalle ominainen varoitushuuto. Tuulihaukka kirkuu ja lokit käyvät ankaraa reviirikiistaa äänistä päätellen. On sydänsuven aika. Kuvittelija on onnessaan ja rikas riemussansa yksin vaan.

Toivon onnellisia tuokioita kesäpoluillesi! Mielenkiintoisia kohtaamisia. Pieniä ja isoja iloja. Kesän makuja ja hiekkaa varpaisiisi. Pupuli ja minä tykätään salaatista, joten toivomme yhdessä että kesäkeittiösi anti olisi sydänystävällinen.

Rakkaudella Kuvittelija!