Kuvittelija leiposi tänään "hiekkahentusia", ei kuulosta hyviltä, sanoi esikoinen puhelimessa. Kuin olisi hiekkaa hampaissa. Mainiota, sanoi Naskartelija ja söi toisen jälkeen vielä kolmannenkin. Ei mitään kevytnamia ole hentuset, mutta pieneltä tuntuu hentusnotkahdus pashan ja mämmin jälkeen.
Rauhaisaa pääsiäisen aikaa ja aurinkoa kaikille toivottelee Kuvittelija!
Maukkaan näköisiä hentusia...nam! Mainiot kuvat oravista, niiden touhuja onkin kiva seurailla. Sinivuokot ovat vaan niin suloisia.
VastaaPoistaIloista Pääsiäisen aikaa myös sinulle!
Kuusiaidassa on neljä oravaa, kyllä riittää vilskettä!
PoistaVoi noita suloisia oravia! Sinivuokot kukkivat nyt täysillä!
VastaaPoistaSinivuokot kukkivat täälläkin. Ja aurinko lämmittää.
PoistaHiekkahentuset, tuo nimi tuo muistoja mieleen... Meilläkin on orava(via), kisailevat mielellään naapurin kuusiaidassa. Onko niitä yksi vai neljä...niin ovat vikkeliä että arvuutteluksi pistää.
VastaaPoistaHiekkahentuset on vanhahko resepti, mut ei yhtään hassumpia pipareiksi.
PoistaOravat on söpöjä niin kauan kun eivät siirry sisätiloihin, kuulemma jotkut ovat niitä joutuneet siirtämään kauemmas asunnoista sen takia.
VastaaPoistaHiekkahentusista tuli lapsuus mieleen, en tosin muista makua eikä nimikään kyllä ole houkutteleva. Sinivuokot sen sijaan kyllä, aah, ihan aitoja!
Niin ja oikein hyvää Pääsiäistä teille!
PoistaVanhahko muotiin leivottu muroleivonnainen, johon on lisätty makua kermavaahdon ja hillon muodossa.
PoistaOnpas sinulla monta pikkuista. Hieekkahentunen, nam nam ja niin kaunis!
VastaaPoistaNam todellakin, kauneudesta en niin tiedä.
VastaaPoistaHiekkahentusten ohje oli kahvipussin päällä lapsuudessa. Niitä pahveja kerättiin ja äiti joskus tekikin niitä hentuja. Kyllä sun kurreilla pyyhkii hyvin. Täälläkin meillä on niitä tosi paljon, muutta kadunpäähän käveltyä on aina pelko, joko taast on joku niistä jäänyt auton alle. Käyn huomenna kurkkaaan kaukaa pääsiäismunaani.
VastaaPoista