Heinäkuinen sekametelisoppa

Bloggaus, miten mainio tapa se onkaan. Aika kuluu kuin siivillä. Nopeasti sormi hakkaa näppäimistöllä silloin, kun pitäisi tehdä jotain järkevämpää. Tuntuuko tutulta, vai olenko minä yksin tunteineni?

Ei maar, sanoo satakuntalainen, tossua on pian asetettava toisen eteen. Tossuista puheen ollen, olen saanut hirmuisen kilpailijan netille. Esikoiseni antama "resepti"on poikinut jo neljät tossut ja viidennet on valmistumassa. Täytyy lepuuttaa välillä hartioitaan etteivät ne vallan jumittuisi, mutta kaikki muu on nyt saanut jäädä tämän neuleinnostuksen varjoon. Malli on simppelin yksinkertainen joka sopii meikäläiselle kuin nenä päähän.

Jotakin maaniseen vivahtavaa tämä meidän perhe potee, siinä missä minä neulon, juoksee Naskartelija suolla lakkojen  perässä ja kilpaa muiden poimijoiden kanssa.. Aamuinen keittön pöytä näyttää tältä, ennen kuin pakastimen kansi kolahtaa. Maistuu mainiolta kaurapuuron keralla, koettu on, nam!

Ensimmäinen kurpitsasato on poimittu ja pannulla suhisi kasvispainotteinen muhennos koostuen kurpitsankukista, kurpitsoista, porkkanoista, valkosipulista ja oli niin hyvää ettei sanotuksi saa, ei sitten millään. Tämä tekee eetvarttia muodoilleni tämä suunnaton touhuilu jääkaapin, hellan ja kasvimaan kolmiossa.

Perhosia ei ole päivien viiletessä ollut turhan paljon liikkeellä. Tämän yksilön bongasin ja niinpä sai kaikki muu jäädä kun juoksin (?) hakemaan kameran ja onnistuin napsaisemaan siitä kuvan, ennen kuin se leyhähti lentoon kevyesti ja silkkisesti  kuten vain perhoset osaavat. Jos tiedätte hänen nimensä kertokaa ihmeessä, saan samalla lisätä perhostietouttani.

Sateesta huolimatta olen silloin tällöin pulahdellut järveen, eikä vesi tunnu ollenkaan kylmältä silloin kun ilman lämpötila on alhainen. Saunasta tosin, sillä mikäs sen ihanampaa kuin nauttia kosteista saunan löylyistä ennen ja jälkeen uimisen. En ole vieläkään ostanut uimapukua ja taitaa se jäädä ostamatta tältä kesältä, koska huomasin miten venyvää neulosta M-kokoinen vanha uimapukuni on. Puku ei ole enää täydessä timmissä, mutta eipä ole puvun omistajakaan joten näillä mennään.

Näitä pikkuisempia tossukoita oli mukava neuloa. Lanka ei ollut ihan niin tykkyä kuin edellisessä mallissa ja niinpä ne valmistuivatkin ennätysajassa.

Tämä sillisalaatti jonka olen nyt koonnut ruohonleikkuuinspistä odottaessani, pitää sisällään yhden kysymyksen, osaatko arvata miten kysymykseni jatkuu: Huomasitko blogia lukiessasi miten olin........?

Tossun ohje: Koska minulle neuleohjeet ovat täyttä hebreaa esikoiseni on käyttänyt n.s sisäpiirin sanoja kuten pompula kuvaamaan kerroslukua. Olen neulonut alakuvassa oranssin tossun varren aina oikein neuleena, ja kääntänyt työn vaakasuoraan ja poiminut siitä ne vaaditut 13 silmukkaa iltin tekoa varten(Iltti=kaistale joka tulee jalkaterän päälle)

Hiiop ja sitten neulomaan!