Ja äkkiä se on täällä kokonaan. Ei huomenna, vaan tänään. Se saapuu heiluvin kesäisin helmoin, se kahahduttaa, viherryttää, valaisee ja virkistää. Kuvittelijakin on ihan ihmeissään taas, tästä lisääntyvän valon ja kauneuden määrästä. Eikä sen enää pitäisi pystyä yllättämään, tuleehan se joka vuosi uudelleen; kevät. Silti se sen tekee. Koivut heiluttelevat helmojaan tuulessa kuin kesäiset heinäniityt.
Kottaraisten kiihtyvä pyörintä pesäpönttöjen ympärillä, saa kirjoittajan palaamaan muistoissaan elämän ruuhkavuosiin. Kolmivuorotyö ja kolme lasta, joskus tuntui että kolme kättä olisi ollut paikallaan. Ei ihme, etten muista silloin erityisemmin seuranneeni vuodenaikojen ihmeitä. Silloin mielen päällä oli toisenlaiset ajatukset. Kunpa kasvaisivat ja varttuisivat aikuisiksi. Kunpa olisi kesäloma tai joulu, tai mikä milloinkin, joka toisi pienen tauon puurtamisen yksitoikkoisuuteen.
Niin kuluu vuodet.
...ja aika...
Aika aikaa kutakin. Nyt lintujen tarkkailua, vuodenkierron odottelua ja naatintaa. Sillä nyt on nyt, eikä tällaisenaan enää milloinkaan palaa. Vielä askel mittaa tietä ja ajatus elää menneet ja tulevat samassa jatkumossa. Vielä on haaveita ja tulevaisuuteen tähtääviä toiveita, vaatimattomia tosin mutta saavutettavissa.
Vielä sydän tuntee ikävää ja mieli on kauneudesta voipunut. Vielä on kyyneleet.
Aivan kuin tietäisi Kuvittelijan lohtua kaipaavan saapuu västäräkki esittämään oman soolonsa. Keikkuu ja kieppuu, tulee lähemmäs ja pakenee jälleen. En minä sinulle mitää pahaa, tule tänne huhuilen, mutta västäräkki pujahtaa lentoon.. Esitys on päättynyt.
Käsikkäin ne kulkevat kirjoittajan rinnassa. Kuten Kevätkaihonkukkakaan ei kameran linssissä suostunut tarkentumaan, ei elämäkään aina lastaan kevyitä polkuja kuljeta.
pysyä pehmeänä.
Siinä on haavetta
kylliksi yhdelle elämälle!"
/ Tommy Taberman
Ei sen pitäisi yllättää, mutta joka vuosi se tekee sen. Uskomaton kevät. Aina se pääsee huijaamaan ihmistä, joka on jo tyytynyt jäämään kylmyyteen ja pimeyteen.
VastaaPoistaSusu
VastaaPoistaNiinpä! Tuntuu kuin vielä viime viikolla olisin kulkenut toppahousuissa ja tänään, niin tänään on staili keventynyt mitä vaatteisiin tulee..
Oi tuo eka kuva on juuri sitä, kesä, Suomi, sinne mun mieleni halajaa, taas kerran! Aika vierii tosiaan, ja vähän liiankin nopeasti jää taakse, mutta hengitetään sisään näitä hetkiä mitkä vielä annettu on, sellaisina kuin tulevat.
VastaaPoistaSirokko
PoistaYmmärrän kaipuusi, sillä kevät-kesä Suomessa on parhaista parhainta aikaa. Eikä ajan ratasta pysty kääntämään vaikka tahtoisikin, se kulkee omaa kulkuaan.
Nautitaan siis hetkistä.
Tämä kevät tuli todella vauhdilla, kahisutti hetkessä lehtiä, kuten sanot ja vihreys on vallannut kaiken, myös mielen. On kummallinen huumaantunut olo.
VastaaPoistaKauniisti osasit taas sanat järjestää ja kuvat kertovat vielä lisää.
Kiitos hienosta postauksesta :-)
Uuna
PoistaKeväthuumaa on kaikkialla. Sen voi haistaa, maistaa ja aistia.
Miten osasitkin pukea noin hienosti sanoiksi tuon tunteen, joka varmaan on monella! Kiitos tästä!
VastaaPoistaMarjukka
PoistaOn mukavaa etten ole tunteineni yksin.
niinpä, meillä monella taitaa jossain olla Kaihon kultamaa, kunpa joskus oppisimmekin nauttimaan tästä hetkestä, ohi kiitävästä, palautumattomasta. Tuntuu kuin Sinä olisit oppinut, kun katselee kuviasi ja lukee mietteitäsi! suloisia päiviä Sinulle kevyemmässä stailissasi:))
VastaaPoistaIlona W.
PoistaTänään sataa, silti kesäisen lämmintä ja niin ihana tuoksu luonnossa.
Kiitos kauniista postauksestasi taas!
VastaaPoistaNiin se kevät ja kesä tulivat ihan hupsista vaan !
Ei me enää perässä pysytä millään, tuntuu, ettei ennen näin nopsaa vauhtia ole kesä tullut...nyt kuin räjäytettäisiin se kerralla kaikki, hups ja puff, se on poissa!
Mutta nyt nautitaan vielä siittä, kun se meillä vielä on!
Harakka
Poistatämä elämä on nyt hupsista vaan ja perässä yritetään pysyä hups ja puff..