Vastauksia, pohdintaa ja muutama kysymys

Kun kuulee oman äänensä ensimmäistä kertaa esim.videolta, ei  sitä omakseen heti tahdo tunnistaa.Tuollaiseltako ääneni kuulostaa? Ihanko totta, että nauran tavalla, jolloin kaikkien muiden äänet jää varjoon. Mistähän sekin johtuu, että puhuessaan oman äänensä kuulee ihan erilaisena?

Vähän samantapainen juttu on valokuvan kanssa. Kuvassa on iso joukko ihmisiä, siitä huolimatta silmä hakeutuu omiin kasvoihin ja kroppaan. Tuoltako minä näytän? Seisonko aina noin etukumarassa. Onko suuni aina auki ja nuo kaksoisleuat, kuuluvatko ne todella minulle?
Itsekriittisyydellä ei tunnu olevan ylärajaa.

Edellisestä oppineena huomaan, että on äärimmäisen vapauttavaa katsoa tätä maailmaa kameran takaa. Bloggaaminen on liittänyt minut virtuaaliseen todellisuuteen, jossa voin olla oma itseni  määrittelemälläni tavalla. Katsoa tätä pientä kolkkaa kotikonnuillani kameran linssin takaa.

Tansku haastoi minut Minun puutarhassani-blogissa pohtimaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin:





1.Mikä on ollut elämässäsi pahin tilanne? 
 -elämäni tähän mennessä pahimmasta tilanteesta olen joten kuten selviytynyt, tosin toipuminen siitä kesti pitkään, enkä vieläkään mielelläni asiasta halua kertoa
 
2.Miten vietät päivän kotonasi,oletko sisä/ vai ulkoilma ihmisiä?
 - Kesällä ulkoilmaihminen, talvella ehdottomasti sisäihminen(mieluimmin olisin karhu, joka koisaisi talven yli omassa pesässään.)
 
3.Mitä sana turvallisuus tuo mieleesi?
-perhe, koti, usko ja isänmaa
 
4.Tykkäätkö olla järvellä soutelemassa vai oletko enempi metsissä liikuskelija?
 -tykkään soudella järvellä, tykkään kävellä metsässä 
 
5.Mikä oli/on sinun haaveesi?
-suurin haaveeni, hm...olla ihminen ihmiselle
 
6.Tykkätkö möyriä kasvimaalla vai tekeekö sen joku toinen?
-oo, meillä tekee sen toinen, naskartelija rakastaa kasvimaalla möyrimistä. 
 
7.Mitä haluat elämältäsi tänään?
-mitä haluan elämältäni tänään....tänään on kutakuinkin hyvä päivä, aurinko paistaa, vatsani on täynnä ruokaa, eikä mistään edes kolota tällä hetkellä.

 
8.Tykkäätkö eläimistä,jos tykkäät,niin mistä?
- on hienoa katsella kun kirjosieppo on palannut muuttomatkoiltaan, västäräkit hyppivät parittain pihamaalla ja naapurin kisu on tullut minua monena päivänä tervehtimään
 
9.Mikä on sinun elämän mottosi?
 Ehjimmät meistä on sirpaleista tehty /Tommy Taberman
 
10.Oletko hyvä ruoanlaitossa? 
-olen mielestäni kohtalainen arkiruokien valmistaja.. 
 
11.Mainitse 3 tärkeintä asiaa itsestäsi?
-kun luet vastaukseni tähän asti, myös tämä kysymys saa niiden vaihtelevaisissa muodoissa vastauksensa.

  Lapiolla hiekkaa blogista sain uuden pähkäilemisaiheen, siellä Sirokko nimittäin kysyy näin: "Onko tie rehellisyyteen ollut aina niin suora? Missä kulkee teidän rehellisyytenne raja?"
Rehellisyys lienee peruspilareita joihin kasvatukseni tähtäsi, eli onnistuivatko vanhempani rehellisyyteen kasvattamisessa?
 "Ei ole rehellinen se mies joka polttaa kielensä mutta ei kerro kumppanilleen, että keitto on kuumaa."

Muistan hyvin milloin olen toiminut ensimmäistä kertaa opetettua vastaan. Näpistin naapurin tytöltä leikkiharavan, jonka poikkipuuhun oli hakattu rautanauloja ja sellaisen tietysti halusin itselleni. Muistan miten jouduin ankarien nuhdesanojen keralla palauttamaan haravan naapuriin ja pyytämään anteeksi.

"Omatunto on ihmisen pikku kuningas."

Rehellisyys kattaa paljon isomman alueen, kun sitä alkaa toden teolla pohtia. Kuinka rehellinen olen puheissani, ajatuksissani, teoissani? Eikös vaan meillä ihmisillä ole taipumus kertoa asiat itselle edullisella tavalla? Muistan miten äiti opasti puhuvaista tytärtään, kotiasioista ei sitten puhuta kylällä. 

"Kultaomenia hopeamaljassa, on sanat oikeat sanotut ajallansa."  
Vaitiolo hoitotyössä oli itsestäänselvyys, mutta sen toteuttaminen tuotti joskus hankaluuksia. Silloin oppi leegion kiertoilmaisuja joita käytti aina voidakseen sivuuttaa kysymykset joihin ei saanut vastata. Esim. miten rouva N.N tai herra H.H
nyt voivat, saatoin vastata, koska olette käyneet katsomassa heitä,  tervetuloa, meillä noudatetaan vierailuissa avointen ovien päivää.
Itseään vahingoittavaa rehellisyyttä on myös syytä tutkia. Kysymykseen, olenko sinun mielestäsi laihtunut, on viisainta antaa neutraali vastaus, etenkin jos oma mielipide poikkeaa toivotusta vastauksesta.
Minäkin haluan kysyä teiltä rakkaat bloggaajat: kuvaile minulle minkälainen on mielestäsi fiksu ihminen?

Tällaisissa mietteissä kulkee Kuvittelija tänään.