tiistai 27. toukokuuta 2014

Kaskisauhuun laaksot verhoutuu...





Kerrassaan mahtavaa on mielikuvituksen voima. Lämpö, joka saa auringon kuorimaan vaatteet päältä. Valo, joka leikkii vielä korkealla nukkumaanmenon aikaan. Puhuinko jotain nukkumisesta. Ehei, valo pitää hereillä ja kierrättää ihmisen ajatukset kesän mukana uusille leveleille. Uimiseen. Jopa tavanomaisesta poikkeavaan puuhasteluun. Ja haahuiluun kamera kädessä mitä uskomattomimpiin aikoihin. Oletteko koskaan päässet kuulemaan satakielen laulua? Nyt sekin on kirjattava koettuihin konserttielämyksiin.

Kävely vihreällä ruohomatolla avojaloin on tunne joka kannattaa kokea. Tuoksut jotka kuljettavat ja äänet jotka virkistävät. Miten ihanana palautuikaan mieleen pääskysen liverrys? Eipä sitten pidä ihmetellä inspistä, joka laittoi allekirjoittaneen siivoamaan mökin n.s. navetan. Kaikki roippeet vaan rennolla käsiotteella ulos ja hämähäkin seittejä huiskalla keräilemään. Jopa hymy huulessa.

Tästä oli tulossa perhoskesä. Yhden päivän aikana pihamaalta bongatut sen seitsemän sorttia perhosta. Edes se ei haitannut, että valokuvista tuli plurreja, riitti tunne; perhoset ovat täällä. Ja ne sadat möttiäiset jotka kilpaa hyrisivät isoissa kukkivissa puissa. Ja omenapuiden kauneus! Onkohan se merkkinä kypsään ikään ehtimisestä, että kauneus vaikuttaa niin voimakkaasti mieleen ja sieluun. Olo on haltioitunut.

 Lämpöasteiden kivuttua yhä korkeammalle ja vaatteiden sen ansiosta pikkuhiljaa vähentyneen, oli pakko tehdä nopea kauppakierros kaupungissa. Miksihän kesävaatteet talvikorjussa aina pienenevät? Kevyttä ja vilpoisaa mahdollisimman nopeasti oli kauppalistalla. Itsensä näkeminen sovituskopin ahtaudessa, edestä ja takaa vaikutti ultranopeaan ostopäätökseen. Joko nyt, kyseli naskartelija hämmästyneenä kun määrätietoisesti marssin mekko käsivarrella kassalle. Hymyilin Mona-Lisamaisesti, ja kerrankin pidin visusti näkymän peilissä omana tietonani. (Niin kuin se hänelle vieras olisi.)

Jopa uiminen ehti tulla tutuksi. Vesi lämpeni. Uintikerrat lisääntyivät. Onni ja Auvo olivat tulleet kylään?
Kun vuorokauden mittaan lämpöasteet hulahtivat alas, ei ole uskoa silmiään, tunteitaan kyllä. Villasukat jalassa näpyttelen täällä tietsikallani ja mietin; kuvittelinko sen kaiken, lämmön kesäfiiliksen ja auringon?


Mielikuvitustako kaikki, intiaanikesä paljaine varpaineen? Tomaatit värjöttelevät nyt kasvihuoneessa ja niiden olisi isompi vilu jos ne tietäisivät että plusasteita on vain neljä.


Ystäväni, mitä sinulle kuuluu?



14 kommenttia:

  1. Kiitos, kuuluu ihan ookoo, tosin kesää kaipaan, Hkiin tuli uusi jääkausi, tuntuu niin kalsalta!

    Aikanaan, toisessa kodissa, oli makuuhuoneen ikkunan alla syreenipesas, jossa satakieli asui. Aluksi sen laulu hurmasi, mutta kun se aloitti sen konserttinsa joka aamyö kolmelta!!! Ja ikkuna oli pakko pitää auki helteisen kesän takia.
    Hieman kyllästytti luritus loppukesästä....

    Mitäs muuta, ai niin, kirjoitin toivorikkaista housuista. Joo, outoja aiheita.

    Mutta näillä mennään, hurmaannu ja inspiroidu edelleen!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Susu
      Tuskin minäkään hurmaantuisin kolmelta aamuyöstä satakielen lauluun, niinpä yritän nukkua tulpat korvissa, sen minkä nukun.

      Niin kalsaa on, villakäsineet kädessä pyörähdin polkupyöräilemässä ja vastatuuleen sai todellista vastetta.

      Valosta pidän ja lämpöä jään odottamaan.

      Toivorikkaat housut, hm....

      Poista
  2. Siellä 4 asteen päivä, täällä vain kolme astetta. uuniin piti pistää tulet, kun niin koleaksi meni.
    Olo ehti olla minullakin kuvaamasi lailla haltioitunut uintireissujen ja kalastamisen kanssa lämpöisinä aurinkopäivinä, mutta kyllä kesä takaisin tulee.
    Satakielen laulua kuuntelin joskus työmatkaani aloittaessa pyöräillen, se laului yleensä aina saman sillan korvassa. Täällä ei laula satakieli, mutta nautin sen sijaan laulurastaan musisoinnista.
    Ihan hyvää minulle kuuluu. Kunpa saisin aikaseksi, lähtisin katsomaan, joko rentukka kukkii ja missä vaiheessa on kulleroketo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. aimarii

      Pitää opetella taas monennenko kerran tänä keväänä sään mukaan pukeutumista. Kesäretaleet on pyykättynä narulla ja villaista yllä ja alla.

      Rentukka kyllä kuuluu kevään kukkiviin iloihin ja samalaa voi suunnistaa katiskoille / ja ties mille vieheille kokeilemaan onko kala syönnillä.

      Kulleroketo, aah, voi vain kuvitella sitä ihmettä!

      Poista
  3. IHANA talo ja fantastinen kaunis kuva pikku saaresta. Meillä on vähintäänkin jääkausi nyt helteen jälkeen joten kesää odotellessa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustis
      Jääkaudeltahan tämä tuntuu, sormet palelevat sisälläkin.
      Helle ehti sulattaa meikäläisen kesäfiiliksiin kunnolla, siksi tuntuu niin kylmältä.

      Poista
  4. Se jääkausi tuli yhdessä yössä tännekin. Tänään olikin sopiva päivä käydä shoppailemassa, vähän reilumpaa farkkua ja löysempää yläosaa lähti mukaan. Nämä nykyiset pesuaineet on tehty markkinaystävälliseksi, kutistuttavat vaatteita.

    Joka aamu kolmen jälkeen mustarastas herättelee laulullaan ja saa tintitkin vielä yhtymään kuoroon.
    No, eipähän tarvitse kastella kukkia niin tiuhaan tahtiin näin kylmällä säällä, selvää säästöä.
    Mutta, kuitenkin toiverikkaana odottelen uutta helleaaltoa...

    VastaaPoista
  5. Sirpa

    Olen aina vähän kadehtinut meteorologeja, ne kun voivat ennakoida, eikä tätä talvivaatteiden ees-taas- kuljetusta tarvitsisi ollenkaan harrastaa.

    Markkinaystävälliset pesuaineet, voisko niistä johonkin valittaa? Ottaa päähän tää vaatteiden kutistumisongelma.

    Toivorikkaana, niin toivorikkaana täälläkin Sirpa.

    VastaaPoista
  6. Nyt on jo koettu kalseita päiviä.
    On mukava ihailla kesäkuviasi ja odottaa milloin taas aurinko palaa takaisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arleena

      Juuri kun ehti kantaa toppavaatteet kesäpiiloon, niitä tarvittiin uudelleen. Kyllä on ollut arvoituksellinen kevät.

      Poista
  7. Satakieli lauloi täällä kaiket yöt. Sillä on varsin kuuluva ääni. Mitä lienee tuuminut viime yönä, kun satoi kaatamalla ja tuuli niin, että puita kaatui. Toivottavasti oli turvassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Famu

      Uskotaan, että siipensä kantoi turvaan myrskystä.
      Täälläkin on tuullut ja satanut. Onneksi ei ole myrskynnyt. Toivoo kesää odottava Kuvittelija!

      Poista
  8. Kalsareihin piti vielä palata, mutta tänään mattopyykillä tuntuivat olevan jo liikaa. Koleiden päivien jälkeen lämmin päivä tuntuu hauskalle, kun ei ole liian kuuma helle.
    Sinulla on sielä niin kauniita maisemia, käyn niitä kurkkimassa silloin tällöin.
    Mustarastas laulelee makkarini ikkunan lähellä iltaisin, että ei unikaan malta tulla, mutta kai se tuutulaulua mulle viheltelee, siihen tulokseen olen tullut :)
    Kesäisiä päiviä sinnekin.

    VastaaPoista
  9. Selma vaihtelevaisia ovat olleet nämä kesäiset säät. Tänään taas paistaa ja on kohtuullisen lämpöistä. Mutta miljoona mytiäistä kimpåussa ulkona.

    Jospa se mustarastas tuo terveiset minulta!

    VastaaPoista