perjantai 2. toukokuuta 2014

Vappu marssilla, vappumarssilla.





Eilisen nimmarisankarin perinteinen vappumarssi suuntautui metsään. Poluille kivikkoisille, suon ylittäville pitkospuille ja rautatien vieren kuntopolulle ystävien kanssa. Pohjoisesta tuuli kovaa, joten toppatakki ei tuntunut liialliselta ulkoiluvaatteeksi. Ja mukana tietenkin runsaat eväät. Ville Veturi kulki edellä ja kaksi Jere Jarrumiestä seurasi perässä. Tasainen puheenpulputus katosi sammalen pehmittämille poluille ja pohjatuulen suhinaan. Siksi oli suoranainen ihme, että pystyimme yhyttämään metson lentoon polun viereltä. Sen punainen pää kiilsi auringossa, kun se kaikkosi metsän uumeniin. Suolta nousi lentoon kurkipariskunta, eikä ollut mitään saumaa kuvata kumpaakaan. Ihailla vain.
"Metsän poika tahdon olla sankar jylhän kuusiston.."

Evästeet näkyivät, joten suunta eteenpäin on selkeä.

Vappuinen sää oli houkutellut polulle muitakin luontokulkijoita. Laavulla tapasimme ihanan pörröisen koirulin ja koiran omistajat.
Ulkoilma vaikuttaa Kuvittelijaan niin, että huolet kaikkoavat taivaan tuuliin ja keskustelu polveilee maasta taivaisiin. Emme luulleet metsässä eläimiin enää törmäävämme, olihan metson tapaaminen jo aika paukku. Mutta seuraavaksi vappuyllätykseksi kohtasimme vaaleanpunaisen porsaan. Siellä se makasi suon laitamilla kyljellään, kuin kertoen korutonta kieltään vappua seuraavan aamun tunnelmista. Nostimme porsaan ahdinkosta ja sidoimme sen puun oksaan.

Ilmapallopotsi sai tuottaa seuraavillekin kulkijoille vappuisia elämyksiä.

Kuten löytämämme korvasieni, ja suon tuoksut meille.

Olimme jo kääntymässä viimeiselle kolmen ja puolen kilometrin matkaosuudelle. Aurinko putkahti esiin ja toppatakki tuntui rautatien penkalla kulkijalle kovin kovin lämpimältä. Piti avata vetoketju ja sisukkaasti tarpoa eteenpäin.

Niin se vaan on, ettei tähän kaveriin kiljaisematta törmää. Molemmin puolinen uteliaisuus sai meidät epäluuloisiksi, eikä tämä kaveri ollut kameraa aiemmin nähnyt, päättelin uteliaisuuden määrästä. Selkeäkuvioinen kyy jäi paistattelemaan päivää paikalleen meidän jatkaessa kulkuamme kotiin.

Tuntui ihan kuin vaahteran silmut olisivat päivän kuluessa suurentuneet. Sen lime kukka tulisi esiin koko voimallaan, jos vain tämä rantä sade loppuisi.


Naapurin siniristilippu liehui iloisesti kun palasimme kotiin ja matkamittarissa vajaa kaksitoista kilometriä alkoi jo tuntua jaloissa ja parissa muussakin paikassa. Kyllä maistui nakit ja perunasalaatti sekä jälkkäritorttu makoisalta.

Se on riemun ja onnen aikaa, jos vain lakkaisi lunta satamasta. Miten sinun vappusi meni?

16 kommenttia:

  1. On se vaan komea tuo kyykäärme, hienon kuvan sait. Ja, kiva olisi ollut saada se metsokin kuviin, mutta...

    Vappu meni punarinnan edesottamuksia seuraten ja sipsejä syöden :))
    Ihanaa toukokuun alkua, Kuvittelija.

    VastaaPoista
  2. Sirpa
    Noin selkeäkuvioista kyytä en ole hetkeen nähnyt.

    Eiks' vaan olekin hienoa seurata lintujen elämää? Saatan istuksia useita hetkiä käsi poskella keittiön ikkunasta niitä seuraillen. Punarinta ja peippo erityisesti pistää silmään kauniin värityksen ansiosta.

    VastaaPoista
  3. Minäkin jäin ihailemaan kyy-kuvaasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Inna V.
      Vaikuttava on kyyksi, luonnossa vielä asteen vaikuttavampi..

      Poista
  4. Aivan ihana vappumarssi teillä kuvineen kaikkineen vain tuon käärmeen kuvan kelasin nopeasti eteenpäin. Ne ei vain iske minuun ei sitten millään. Mutta muuten olikin reisunne ihan mahtavassa maisemassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mummeli

      Sen se käärme teettää monelle, huusin minäkin ja jäin seisomaan sijoilleni kuin Lootin vaimo.
      Maisema on monipuolisen upea, metsää, suota ja sammaleisia polkuja.

      Poista
  5. Nappijuttu on ollut Vapun marssi. Seurustelua, kuntoilua, luontoilua sopivasti.
    Oma vappuni oli hissukkainen, koetin ensin kuvata ikkunan läpi lintulaudan vilskettä, mutta sankka lumisade sekotti sen homman. Sitten pistäysin keppikävelyllä, mutta en aivan noihin teidän kilometreihin päässyt. Sentään noin kymmenen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. aimarii

      Lapset auttavat ja antavat tukea tällaiselle tekniikkaa vierastavalle, joten sain kännyyni sport trakkerin joka mittaa matkaa. Niillä ja niillä rajoilla mennään, mutta kun vauhti on sovelias selviän minäkin.

      Täällä satoi vasta tänään lunta, ja kylmä puhuri josta äsken selviyduin pirtin suojiin.

      Poista
  6. Mukava vappumarssi luonnossa. Paljon nähtävää ja kevään tuoksua

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. arleena

      Luonto on ihmeellinen aarreaitta, niin totta!

      Poista
  7. Todella mukava vappumarssi ja hieno kuvasarja. Eritoten käärmekuva on hieno.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ame

      Taitaa olla yhtä monta marssitapaa, kuin on marssijaakin. Kyy oli kerrassaan vaikuttava.

      Poista
  8. Onpa komea käärme, uskalsit jäädä kuvaamaankin! Me suoritimme vappumarssimme tänään samoissa merkeissä, ei tosin löytynyt pikkuporsaita eikä käärmeitäkään onneksi. Vuorenrinteillä tarpoessa ei kilometrejä hirveästi kertynyt, mutta askelia sitäkin enemmän. Eikä tarvinnut toppatakkia, melkein oli jo teepaitakin liikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sirokko
      Täältä on teepaitakelit kaukana. Tänään on satanut lunta, rakeita ja räntää. Kylmä pohjoinen puhuri puhaltaa ja edelleen on toppatakki päällä.

      Kuitenkin tallomme polkuja tahoillamme joten virtuaalinen kädenpuristus on paikallaan. Heips Sirokko

      Poista
  9. Oikea paikka Vapun vappumarssille, mutta kääääk tuo käärme!!

    VastaaPoista
  10. Kiiris

    Kääk,kääk, mutta kuvata piti vaikka pelotti.

    VastaaPoista