Mistäkö sen tiedän? Monista asioista, vanhoista viisauksista, ja itsestäni, sillä kevät herättää uinuneet vaistot, ne ryömivät esiin lisääntyvän energian muodossa. Maanantain noro-tai-mikä-lie-viirus ei suostunut tappamaan päässäni syntynyttä laatikoiden järjestelyintoa. Vaikka repo rankana makasin kolme päivää paastoten, se virus näetsen, niin torstai-iltana heräsin inspikseen jonka kaltaista olen kauan kaivannut. Ja jos oikeesti tietäisitte kuinka kauan edellisestä 'laatikoidensiivouskohtauksesta' on taputtaisitte pieniä kätösiänne yhteen ilosta; Kuvittelija on
herännyt!
Kässärihuoneeni on hyrskyn myrskyn, mutta tietty punainen lanka on jo havaittavissa. Kun piirtää, väsää mosaiikkia, neulahuovuttaa ja saumaa, tuppaa tarvikkeet ajautumaan luovaan kaaokseen. Nyt on tarkoituksenani löytää kaikille tavaroille oma paikkansa. Vaikeaa se on minulle, myönnän, mutta helpompaa jatkossa kun tavarat on joltisessakin järjestyksessä.
Syksyn ja talven olen pitänyt itseäni hereillä nyhertäen jotain askaretta. Erakkouteen taipuvaisena tunnen syvää yhteyttä karhuihin ja eri toten niiden oivalliseen tapaan viettää talvi pesässään. Tietty pesästä ulos ponnistautuminen näyttää minussakin tapahtuneen. Ojentelen kankeita koipiani ja siristelen kevätaurinkoon tottumattomia silmiäni.
Enkö iloitsisi kun näen mustarastaan ikkunani alla? Kun taivaan laella kiitävät joutsenet töräyttelevät torviaan saapumisen merkiksi? Kun lintupönttöjen suuaukoilla käy melkomoinen huiske ja sirkutus. Unohtamatta vesirännien laulua ja lätäköiden roisketta.
Son kevät ny.
Hyvä kun tauti alkaa olla takanpäin. Nokka kohti kevättä ja kevätsiivousta.
VastaaPoistaNiomenomaan, nokka kohti kevättä!
Poistamukava kuulla Kuvittelija et tauti voitettu. kukatkin ovat näemmä saaneet uutta multaa. voi kunpa tuo siivous- ja järjestelyvimma hiipisi tännekkin piuhoja pitkin. tytär toivoi, et tavarani ois hiukkasen paremmassa järjestyksessä, kun hän tulee reissusta kotiin. viimeksi ei tainnut olla ruokapöydäs edes lautasen sijaa, kun olin sen vallannut omiin askareisiini;)
VastaaPoistaIlonaW.
PoistaKyllä se järjestelyvimma täältä tulee sinnepäin.otat vain kopin kun heitän. Tuttu olotila tuo, ei ole lautasen sijaa ruokapöydällä, minunkin tuppaa nuo askareet leviämään ympäsrs' ämpäreitä.
Hirviä tauti, tuo noro-virus! Hyvä, kun olet voitonpuolella.
VastaaPoistaKevätsiivousinto antaa odotuttaa...ehkä se jossain vaiheessa ;))
Mukavia kevätsiivous hetkiä!
Sirpa
PoistaEn tiedä mikä virus oli, mutta voimat katosivat ja vatsa on vieläkin kumman arka..
En tiedä jatkuuko into, huomenna toivon uutta puhtia sillä tulossa on sadepäivä.
Hieno juttu, että olet jalkeilla taas, mahatauti on kyllä ihan kamala tauti!
VastaaPoistaJa mistähän mä saisin samanlaisen inspiraation, että alkaisin siivoileen, huoh!
Meinaan ikkunat huutaa apua ja kaapit pursuilee kohta ovesta ulos,hi!
No, mutta kevät kuitenkin on nyt!
Harakka
PoistaOlikohan siivousinspis mahataudin jälkioire? Tiedä häntä. Minulla on tavarat vielä huiskin haiskin, mutta jos huomenna sataa, se tuo lisäfiilistä laatikon siivousinspikseen.
Toivottavasti minullekin iskee noroviruksen jälkeen (kipristelen just sen kourissa)jonkinasteinen järjestelyvimma, ainakin tarvetta olisi! Tuo ylin piirustus on kuin meiltä viime yönä, minulla vaan oli nuo sukat jalassa :D Mukavaa viikonloppua!
VastaaPoistaMarjukka
PoistaOi joi, otan osaa. Minä olin ainakin kuin flaati, voimat hukassa ja no sinähän tiedät.
Sukat oli vuoroon jalassa ja vuoroon potkin ne kuumeissani pois.
Toivon pikaista paranemista!
No on oikeata kevätmeininkiä (paitsi se tauti) ja tosi hienot kuvat! Oli ihan ilo lukea ja katsella kuvia. Energistä ja tervettä huhtikuun loppua!
VastaaPoistaRuska
PoistaSitä minäkin toivon, energiaa pikkuisina kimppuina jokaiseen päivään.
Iloista huhtikuuta sinulle Ruska!
Kaikesta tästä innostasi voi päätellä kevään tulleen. On sillä tuolla auringolla ja valolla kummallinen vaikutus. Ihania nuo sinun piirustuksesi :-)
VastaaPoistaAina
PoistaMinulle kevät on aina ollut se oikea vuodenaika. Ja kesä.. Mutta kevääseen herään kuin uutena ihmisenä, niin se valo minuun vaikuttaa.
Samaa mieltä, aurinko paistaa jo lämpimästi ja lumesta on kohta muistot jäljellä
VastaaPoistaArleena
PoistaTäällä on vielä lunta, mutta huomisen sateen toivon vievän sen mennessään.
Loisto juttu, että tauti on ohitse ja olet keväisissä askareissa intoa täynnä.
VastaaPoistaKoeta kumminkin säännöstellä vauhtiasi, että vetoa piisaisi pitkään. Tosin sinulle kevätihmisenä jokainen päivä taitaa sitä puhtia lisätä.
Puhtia olisi, mutta polven satuttaminen hillitsee kummasti tahtia.
PoistaTäällä sataa, suvet tulevat tietää vanha viisaus.
Saitkin ihan inspiksen järjestelyyn, onnittelen ja vielä kipeänä jaksoit. Ihanat piirrokset olet liittänyt postaukseesi, olet taitava!
VastaaPoistaSisko
PoistaKiitos!
Mukava postaus, ei se tauti vaan onnellinen loppu vai onko sittenkin alku, kesän alku ja kevät!
VastaaPoistaIhanat kuvat!
Kevät alkuineen on mun juttuni.
PoistaTäälläkin jyllää laatikoidenjärjestelyvirus, onneksi ilman noroa. Kevät on raakaa aikaa, kun valo paljastaa armotta leijuvat pölykerrokset ja harmaat ikkunat, olematta kevätihminen pelkästä kauhistuksestakin inspiroituu siivoamaan.
VastaaPoistaMukavaa kevättä lisääntyvien voimien kera!
Kevääseen kuuluu näköjään tämä laatikoiden-järjestelemisvirus. Minulla tuppaa venähtämään pitkäksi, kun olen päässyt vanhojen postikorttien osastolle, ääneen yksin nauramisessakin on puolensa.
Poista