sunnuntai 16. maaliskuuta 2014
Oletteko huomannut?
Oletteko huomanneet, että urvut ovat tänä keväänä sinertävän lilan väriset? Sen lisäksi, että niitä on ihan hirmuisesti ympäröivissä puissa. Auringon paistaessa niihin passelista kulmasta, sinertyy koko tienoo.
Kirjoittajakin on huomannut, että järven jään kantokyky on laskenut. Vielä perjantaina hiippailin rantoja pitkin Naskartelijan perässä laittamassa telkälle asumusta, mutta jää on paikoitellen haurastunut ja mustia aukkoja voi havaita yhä enemmän.
Asteet laskivat pakkasen puolelle ja lämmin "Föön"-tuuli vaihtui kylmäksi puhuriksi. Lumi suli miltei heti sadettuaan maahan, mutta villasukkaisena ja puolitopassa kulkien olen omillani. Mikä ihmeen kevätvaihde se olikaan, joka sai jo luulemaan ties mitä. Ja miten käy näille muille keväästä innostuneille, salkoruusulle ja syreenin nupuille kysyn vaan?
Luonnossa kulkijalle avautuu aina välillä ihmeitten aarreaitta. Nämä lattealehtiset suon reunan kasvit halusin mieluusti omaan pihaani, vaikka tiedän miten siinä käy. Piti vaan ihailla siellä suon reunassa ja antaa kameran laulaa. Tähän on koottu muitakin luonnosta löydettyjä ihmeitä kollaasiksi.
Tiedättekö, että metsäojat ovat täynnä vettä? Kuljetin kameraa näillä tuhanten ojain partahilla ja kuvasin niiden kuvajaisia. Kaltaisiini ojanpohjakahlaajiin en ole metsäreiteilläni törmännyt, mutta olen jo miettinyt mitä vastaan jos joku muu kuin tikka lohkaisee jotain osuvaa harrastuksestani. Kyllä tämä harrastuksesta käy siinä kuin kirjoittaminenkin.
Kuluneen viikon erityismakumaailmaan liitän keppipullan. Ensimmäinen paisto nuotiolla onnistui kohtuuhyvin ja tulos oli pullamaisen maukas. Nam!
Mainiota alkavaa viikkoa teille kaikille!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Norkot ovat kyllä nyt upeita, aivan kuin joitakin matoja puussa.
VastaaPoistaVarovasti pitänee nyt jäillä liikkua, parempi kun ei mene ollenkkaan.
kaikkea kivaa paljastuu taas luonnosta katsottavaa!
Taina Tee.
PoistaEi tee mieli enää jäälle. Naskartelijakin teki puljut, onneksi ihan rannan tuntumassa. Viime yönä oli pakkasta kymmenen astetta, jotta kyllä jäiden sulaminen nyt jätättää.
Olet tehnyt luontohavaintoja minunkin puolestani. Kiitos ja kiitos myös keppipullasta. Nam!
VastaaPoistaKiiris
PoistaOnhan sinun taivaskuvasi valloittaneet minut monesti, niin ihanaista voi olla kattojen yllä.
Kiva seurata luontohavaintojasi, pysyy meikäläinenkin vähän perässä, vaikka ojat jätänkin sinulle. Heijastukset ovat kyllä tosi kauniita.
VastaaPoistaKeppipullaa alkoi nyt tehdä mieli, siitä on ikuisuus kun olen syönyt. Joskus lasten kanssa aikoinaan. Miksi kaikki unohtuu :-o
Usva
PoistaLuontoa kuvatessa toimii ihan vahingossa myös toinen harrastus: liikunta. Kun kömpii ojien pohjia ja rantoja sekä metsiä tulee kulkeneeksi monta kilometriä pelkästään kuvauksellisten maisemien ja muiden kiemuroiden takia.
Mukavia huomioita luonnosta.
VastaaPoistaKeväälläkin löytyy kuvattavaa paljon.
PoistaValo kun lisääntyy niin kaikkea kivaa alkaa pimeän talven jälkeen huomaamaan. Ei muuta kun toivotetaan telkkä tervetulleeksi uuten kotiin:))
VastaaPoistaNiinpä, olin näkevinäni telkän joessa, en tosin ole varma näkemästäni.
PoistaEn ole ikinä maistanut keppipullaa, mutta näyttää herkulliselta. Ihania luontokuvia olet ottanut, kyllä se luonnossa samoilu harrastuksesta käy. Itse odotan lämpimämpää säätä, että voin telineen kanssa mennä metsään maalailemaan.
VastaaPoistaTervetuloa uusi vierailija.
PoistaMetsässä maalaileminen, hm, enpä ole tullut ajatelleeksi.