"Näetkö sen jo kääntyvän portista pihaan,
ravistavan omenapuun oksilta
valkoisena kilmaltavaa lunta?"
Kolmas luukku avautuu tänään. Kuvittelija viimeistelee myyjäistuotteita. Mosaiikkipalloja, sormikkaita ja pannunalustoja. Ulkona paukkuu kunnon pakkanen. Aurinkokin kävi näyttäytymässsä, mutta toi perässään sakean lumisateen.
Purkkiin istuttamani joulukuusi on saanut ylleen valkean lumipeitteen. Olisi pitänyt tuoda se sisään ennen lumen tuloa, nyt taitaa olla myöhäistä. Siitä taitaa tulla ulkokuusi. Olkoon lintujen ja naapurin kisun ilona.
Ensimmäinen kakku on leivottu....ja syöty.
Aurinko ei enää jaksa nousta kovin korkealle, mutta tietoisuus siitä että se on olemassa, saa sydämeni sykkimään.
Sain viime keväänä käsityöpiiriystävältäni tämän kauniin nypläyksen. Olin kovin yllättynyt, mutta hän halusi antaa sen minulle, joten otin sen kiitollisena vastaaan. Kiinnitin kaksipuolisen teipin avulla lahjani ikkunaan
josta saatoin sitä päivittäin ihailla. Eräänä aamuna nypläys oli irronut ja pudonnut lattialle. Kiinnitin sen uudelleen ja samana päivänä sain kuulla, että hän on kuollut. Olin aivan sokissa uutisesta. Tänä aamuna nypläyksen alapuolelle on ilmestynyt vana aivan kuin nypläys itkisi.
Maan korvessa kulkevi lapsosen tie...
VastaaPoistaTuo nyplätty koriste on kaunis, ja uskomaton tarina sen putoamisesta.
Olin itse lauantaina viimeisissä myyjäisissä tänä vuonna. Nyt aion vain huilata ja odotella joulua. Hmm, kaikkea tulee tietenkin tehtyä käsillä, mutta ei myyntiin vaan lahjaksi.
Kaunis nypläys...johon nyt liittyy liikuttava tarina.
VastaaPoistaSöpö pieni kuusi on saanut kauniin lumipeitteen ylleen, on ihan kiva ulkonakin.
Sinulla on muuten hauskannäköinen kakkuvuoka. Auringonkukkako?
ihana kakku!!! ja tosi kauniin nypläys työn olet saanut. Koskettava kokemus siihen liittyen! Jospa nyt ei kuitenkaan nypläyksen itku enteilisi...ilon kyyneliä toivon mieluummin:)
VastaaPoistaKaunis nypläys, en ole ennen tällaista profiilia nähnytkään. Putoamisesta tuli mieleen ne monet seinäkellot, jotka ovat pysähtyneet isännän tai emännän kuollessa.
VastaaPoistaSinun kyynelesi vuotaa hiljaa, en usko että se on hänen, hänellä on jo hyvä.
Voimia ahkerille käsillesi ja onnea myyjäisiin!
Kaunis ikkuna ja kaunis käsityö, on erikoista että näin tapahtuu, melkein menivät kylmät väreet selkäpiitä pitkin kun tätä luin. Aina emme voi kaikkea selittää ja voi olla paljon sellaista jota emme voi nähdä. Vanha Kello pysähtyi kun äitini kuoli, samoin silloin kuin isä, se on ihmeellistä, samoin kuin joulukynttilät ikkunalla sammuivat samaan aikaan, vaikka järjellä ajateltuna ne vain tulivat tiensä päähän. Kummalta tuntui ajoitus.
VastaaPoistaIhailen myöskin tuota kakkua!
VastaaPoistaOlen kokenut myös tuollaisen samanlaisen "viestin" tosin erilaisen esineen kohdalla jonka putoaminen on täysi mysteeri!
Onnea myyjäisiin!
Henkäisin syvään lukiessani kertomustasi. Olen itsekin hyvin herkällä mielellä, koska tänään on vuosipäivä läheiseni varhaisesta poismenosta. Nämä ovat viestejä, joita ei aina tahdo ymmärtää, ennen kuin itse kokee. Minäkin koin menetyksen päivänä asian, joka on jäänyt syvästi mieleeni.
VastaaPoistaYstäväsi oli varmasti työtä nyplätessään ajatellut sinua, ystävyyttänne. Niin vaikuttavaa sen putoaminen ikkunastasi ja ystävän kuolema samalla.
VastaaPoistaVoimakas tarina, jotenkin kakku, kuusi ja auringon pilkahdus jäivät sen varjoon.
Kuvittelija kiittää kommenteista!
PoistaOi mikä herkkukakku. Nam nam, oli pakko haukata.
VastaaPoistaYstävän poismeno on aina luopumista. Se on tuskaa. Sinulla on kaunis muisto hänestä, myös ikkunassasi.
Niin, olen kyllä murehtinut ja miettinyt sitä asiaa, ettei koskaan tiedä milloin näkee jonkun ihmisen viimeistä kertaa. Se laittaa ihmisen pienelle paikalle.
VastaaPoistaVaikuttava tuon kauniin nypläyksen tarina!
VastaaPoista