...sen kertoa voi sanoin tuhansin..
Olen tietoisesti yrittänyt opettaa itselleni hitaasti kiirehtimisen taitoa. Ja oikeastaan, minne minulla nyt olisi niin tulenpalava kiire? Toisinaan tuntuu, että jotakin olisin jo oppinutkin kunnes taas löydän itseni häsäämästä ja hösläämästä olemattomien asioiden parissa. Rennolla kädenliikkeellä tuiskaisin jouluvalot pimeäksi ikkunalla, ei se riitä hermostumisen syyksi, eihän? Se että tuuli kaatoi joulukuusen parvekkeella ja latva katkesi, ei meillä ole ongelma, sillä naskartelija liitti latvan kuuseen kiinni jollain näkymättömällä konstilla. Ja jatkoi:
-tarvitsetko parveketta vielä mattojen puristamista varten
-en, miten niin?
-sidon kuusen parvekkeen reunaan kiinni, ettei tuuli pääse sitä enää kaatamaan.
Edellisen vuoropuhelun jälkeen minun teki mieleni pyytää, sitoisitko minutkin jonnekin kiinni, etten enää hätäpäissäni aiheuttaisi lisää vahinkoa.
Valmiita torttutaikinoita kiitän nöyrimmästi siitä, että ylipäätään torttuja imestyy Kuvittelijan joulupöytään. Niiden maku on loistava ja lehtevyys taattu ja itsevalmistettu omenasose tekee niistä hyvääkin paremmat. Sanoinko jouluksi? Pieni torttutaikinaaihiopaketti valmistui tortuiksi noin kello 14.15 eilen iltapäivällä. Nyt on jäljellä muruset pöytäliinalla, että tätä menoa saa olla ahkerasti leipomassa jos jouluun aikoo satsata.
Kun tammikuulla taas alan tarmokkaasti harrastaaa painonhallintaa, housunvyötäröiden kiristämisongelman takia, ettehän muistuta minua tästä torttujutusta? Ettehän?
Ne on nyt ikkunassa. Akka, ukko ja kissansa. Sydämet valmistavat Kuvittelijan mieltä jouluun.
Mistä tuntee joulun, sen kertoa voin sanoin muutamin...?
Jouluryhmä ikkunassa on tosi kaunis! Ne varmaan keinuvat siinä ja keskustelevat. Hieno idea!
VastaaPoistaEnsi vuonna alkaa uusi vuosi ja se tarkoittaa, että aloitetaan puhtaalta pöydältä. Mitään vanhoja ei muisteta :-D
Olen suunnitellut, että ensi vuonna aloitan oikein laiskottelun, mietiskelyn, olemisen, rauhoittumisen...mutta palataan tähän aiheseen, kun aika on...
Totta Uuna
PoistaNe keinuvat ja keeskustelevat keskenään, tänne asti kuuluu aikamoinen pulina.
Hyvä ettei vanhoja muisteja, nimittäin vanhoja asioita..
Ehdottoman hyvä suunnitelma ensi vuodelle.
Kauniiksi tuunattu nuo ikkunakoristeet, tunnelmallinen mobile.
VastaaPoistaHitaasti kiirehtien on taitolaji, vaatii elinikäistä opettelua, olen huomannut...ehkä joskus.
Elinikäinen taitolaji ja taitaa sittenkin jäädä lopputenttiä vaille. Muutenkin ihmiseksi kasvaminen on minulta pahasti kesken, kun ei vaan loppuisi aika.
PoistaKerrassaan kaunis on tuo yhteisvoimin rakennettu mobile! Ja noista pölleistä tykkään hirmusesti. ottaisin ne parvekkeelleni istuimeksi.... kukkatelineeksi.... koristeeksi.
VastaaPoistaMitä se on se hitaasti kiiruhtaminen.. hmmm... Konttaa lattialla ympyrää ja ottaa kantapäistään kiinni!!
Mainiota joulunvalmistelujaisaikaa!
Toinen konttaaja vastaa, ihan varmasti saisit parvekkeellesi, mutta matka on niin pitkä ja mutkainen...
PoistaSinullekin mainioita konttaussessioita, auttaako se kuvallisiiin inspiksiin kyselee Kuvittelija?
hahaa, kuvittelija, täytyypä tänään saunan jälkeen kokeilla vaikutuksia :))
PoistaJouluikkunasi on kaunis, niin jouluinen ja huushollissasi tuoksuvat tortut ja jouluvalot tuikkivat. Kyllähän niistä joulun tuntee. On se vaan niin mukavaa, kun joulu on jo ovella.
VastaaPoistaJoo valot tuikkivat vielä parvekkeella, siellä en ole ehtinyt huitoa käsilläni.
PoistaJoo kyllä minäkin joulusta tykkään, varsinkin nyt kun on aikaa valmistella sitä kaikessa rauhassa.