Joulukalenteri

"Mikään tässä maailmassa ei ole itsestään selvää,
ei edes se, että aurinko nousee huomenna:
uskon varassa on moni asia. Kun on päästy jouluun saakka,
kuljettu pimeät tiet pakkasessa, tarvitaan uskoa:
Olkoon tähti
tai kynttilä kuusen oksalla,
olkoon lumikide tai kukka hangella: uskon varassa
se leimahtaa. Ja minä uskon, että jouluna,
vaikka olisikin paljon lunta ja maa jäässä
ja vaikka onkin pimeää,
elämä paisuu lumen ja jään ja pimeyden alla."

Ote Pertti Niemisen joulurunosta radioon 1960

Minäkin uskon, ettei mikään tässä maailmassa ole itsestään selvää, vielä aamulla minä Kuvittelija kuvittelin mielessäni joulukuusenhakumatkan lähes valmiiksi postaukseksi saakka. Joulukuusi on, mutta se olkoon jonkun toisen joulukalenteripäivän aihe, sillä tänään minulle on tapahtunut paljon ihmeellisiä asioita. Etten sanoisi suorastaan sadunomaisia. Miten sitä sanotaankaan, yksi kuva kertoo enemmän kuin sata sanaa.

Hain tästä maisemasta itselleni paljon joulumieltä, rauhaa ja rakkautta.

Samasta osoitteesta hankin Brysselinpitsiset valmiiksi ommellut jouluverhot. Itsestään paikalleen asettuva ja hyvin laskeutuva malli saa mieleni iloiseksi.

Niinikään tämä harvinainen soitin seurasi verhojen mukana. Vaikka soittimen kielet ovat harvassa, se soittaa lempimusiikkiani aina kun vain katsonkin siihen.

Joulukukka on hankittu samasta paikasta. Se kestää vetoa, eikä sitä tarvitse kastella. Se sopii  kotini jokaiseen maljakkoon ja sen tuoksu on niin vieno, suorastaan häivähdyksenomainen.

Sytytin kiitokseksi kynttilän palamaan omenapuun oksan haaraan. Hömötiaiset tulivat kiittämään minua ja kuiskasivat korvaani, tiedätkö jää kantaa jo..

 
Ja totta tosiaan, jääpeite oli viidentoistasentin vahvuinen, niinpä lähdin kulkemaan kohti pikkusaarta jossa minua odotti iso yllätys.

                           Mitä sinä näet tässä kuvassa?



            "Pakkasyö on ja leiskuen pohja loimuja viskoo.."